Jäsenille

Kehittämisyhtiöt osana kunnan/seudun kehittämistä

Seudulliset kehittämisyhtiöt paikallisen ja seudullisen tahtotilan toteuttajina ja elinvoiman vahvistajina

Seudulliset kehittämisyhtiöt edustavat kuntien tapaa organisoida kunnan kehittämispolitiikan toteuttaminen. Kunnat ovat delegoineet kehittämisyhtiöilleen sen toiminnan, jolla pyritään vahvistamaan seudun elinvoimaa eri tavoin. Kunnalla on vahva intressi käyttää voimavarojaan oman elinvoimansa vahvistamiseen. Elinkeinopolitiikka kunnan näkökulmasta on hyvinkin laaja käsite, kattaen maapolitiikan, palvelut, hankinnat, infrastruktuurin. Elinkeinopoliittiseksi jokin toiminto muuttuu silloin, kun kunta käyttää tähän varojaan selvästi enemmän kuin mitä kuntalaki asian järjestämisestä edellyttää. Asioita voidaan siis toteuttaa vain normit täyttäen tai niin, että se myös lisää alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Kehittämisyhtiöiden tehtävät ovat pääasiassa tehtäviä, jotka ovat kunnalle vapaaehtoisia, mutta joihin kunnan kannattaa investoida oman elinvoimansa vahvistamiseksi. Kehittämisyhtiöiden tehtäviä ei ole missään määritelty erikseen, vaan kukin alue määrittelee ne itse. Käytännössä vuosien mittaan tehtävien sisällöt ovat muotoutuneet hyvinkin samankaltaisiksi, paikallisista lähtökohdista muovautuen omanlaisikseen. Tämän tyyppisen ”järjestelmän” vahvuutena on se, että se hakee koko ajan uusia muotoja ja kehittyy itsestään, aivan kuten yksityisetkin yritykset kehittyvät keskinäisessä kilpailutilanteessa. Keskinäinen kilpailu, kuten yritystoiminnassakin, ei merkitse sitä, ettei kokemuksia voitaisi vaihtaa ja tehdä yhteistyötä niiden kanssa, joilla on siihen vahva intressi. Tästä on jo olemassa monia hyviä esimerkkejä. SEKESin perustamisen pohjana oli keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen ja toiminnan kehittämisen mahdollistaminen.

Kehittämisyhtiöistä

Seudullisia kehittämisyhtiöitä on noin 60, jotka maantieteellisesti kattavat lähes koko maan. Joissakin tapauksessa yksi yhtiö vastaa useamman seudun asioista. Valtaosa kehittämisorganisaatioista ovat osakeyhtiömuotoisia, joka näyttää olevan myös tulevaisuuden suunta. Yksi syy on se, että tämä muoto mahdollistaa helpommin mm. asiantuntijahallituksen kokoamisen.

Vuoden 2004 kesäkuussa 12 kehittämisyhtiötä perusti yhteisen yhteistyöorganisaation SEKES ry:n. Nyt jäseniä on 45. SEKESin toimesta vuoden 2008 kesäkuussa jäsenistölle tehdyn kyselyn mukaan kyseisessä verkostossa on töissä yli 600 henkilöä, joista yli puolet toimii kuntien perusrahoituksella ja vajaa puolet on palkattu projektiluontoisella rahoituksella. Kuntien verkostomme jäsenille maksamat varat ovat noin 50 m €/v, mikä tarkoittaa noin 22 €/asukas.

Seudullisia kehittämisyhtiöitä yhdistää niiden kunnalta saama tehtävä elinvoiman vahvistamiseksi, mutta erilaisuutta synnyttää alueen koko, elinkeinorakenne, sijainti, aluepoliittinen status sekä alueen perinteet elinkeinojen kehittämisessä. Erot näkyvät toiminnan laajuudessa ja tehtävien kirjossa sekä kuntien panostuksen suuruudessa.

Keskimäärin SEKESin jäsenistön henkilöstön määrän on 16 työntekijää, kun se suurimmillaan on vajaa 50 ja pienimmillään 3 henkilöä. Vastaavasti yhtiöiden liikevaihdot vaihtelevat 7,5 m euron ja 250 000 euron välillä, keskiarvon ollessa 2,5 milj. euroa.

Tehtävien osalta voidaan todeta, että vähimmillään yhtiöillä on yritysten perusneuvonta hoidossaan ja laajimmillaan toimintaan liittyvät laajat kehityshankkeet, Invest in -markkinointi ja seudun elinkeinopolitiikan toteutuksen koordinaatio. Lähtökohtana on kuitenkin kuntien yhteinen näkemys siitä, mitä seudulla elinvoiman kehittämiseksi pitää tehdä – yhteistyöalueetkin jäsentyvät tarpeen mukaan.

Kehittämisorganisaatiot ovat suorassa kuntien ohjauksessa kuitenkin niin, että yhä useammin hallituksessa on ulkopuolisia asiantuntijajäseniä. Omistajaohjaus on vahvaa, ja sitä pyritään kehittämään koko ajan parempaan suuntaan mm SEKESin toimesta. Tällä hetkellä työn alla on mittausjärjestelmän kehittäminen, joka soveltuisi kaikille kehittämisyhtiöille. Mittaamisen käsikirja valmistui vuoden 2009 lopussa ja parhaillaan on meneillään asiakaskyselyihin liittyvän järjestelmän käyttöön otto.

Kehittämisyhtiöiden tehtävistä

Kehittämisyhtiöiden perustehtäviä ovat:

Alkavan ja pienen yrityksen perusneuvonta
Toimivan yrityksen kehittäminen, jossa hyödynnetään mitä suurimmassa määrin mm. Ely-keskusten, TEKESin tai Finnveran rahoitusmahdollisuuksia
Seudun markkinointi sen eri muodoissaan, näitä ovat mm. asukasmarkkinointi, Lahti ja muu pk-seutu
Yritysmarkkinointi
Alueellinen matkailumarkkinointi esim. Rovaniemi tai Savonlinna
Invest in -markkinointi, erityisesti suuremmat kaupunkiseudut tai esim. Kokkolan kemian alan suurteollisuusalueen kansainvälinen markkinointi
Laaja-alaisemmat kehittämishankkeet liittyen logistiikkaan, elinkeinorakenteeseen tai teemallisiin ohjelmiin (AKO ja Oske)

Yrityskehittäminen ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen ovat aina olleet kehittämisyhtiöiden toiminnan perustaa. Toimintojen laajentumisen myötä yritysneuvonnan osalta yhteistyö Uusyrityskeskusten kanssa on lisääntynyt. Useissa tapauksissa uusyrityskeskus toimii erittäin tiiviissä yhteistyössä kehittämisyhtiön kanssa sekä toiminnallisesti että rahoituksellisesti. Uusyrityskeskusten rahoituksesta lähes puolet tulee kunnilta ja kehittämisyhtiöiden kautta. Tiivistynyt yhteistyö on sikäli ollut hyödyllistä, että se on lisännyt toimijoiden erikoistumista ja yhteistyötä eri muodoissaan.

Vastaavasti suurimmalla osalla kehittämisyhtiöistä on yhteistyötä teknologiakeskusten kanssa arkipäiväisessä kehittämistyössä ja hankkeissa. Nykyisin seudulliset kehittämisstrategiat on laadittu niin, että mm. teknologiakeskuksen strategiat ovat linjassa seudun tavoitteiden kanssa. Tästä on seurannut myös se, että hankkeiden toteutuksessa kehittämisyhtiöt toimivat usein joidenkin hankkeiden rahoittajina ja teknologiakeskus toteuttajana.

Toiminnan vastuut kasvaneet vuosien mittaan

Kehittämisyhtiöiden toiminnan laajuutta kuvastaa mm. se, että aluekeskusohjelmien koordinaattoreista suurin osa oli juuri kehittämisyhtiöitä. Tämä tehtävä lankesi kehittämisyhtiöille luontaisesti kuntien omilla päätöksillä. Ne edustavat juuri sitä paikallista toimijatasoa, joka AKO:ssa oli fokuksessa, toimijaa jonka rooliin kuuluu muiden toimijoiden kanssa yhteistyön rakentaminen. Joillakin yhtiöillä on oma roolinsa myös osaamiskeskusohjelmissa yhdessä teknologiakeskusten kanssa. Myös KOKO-ohjelman osalta kehittämisyhtiöillä on merkittävä rooli.

Seudulliset elinkeinostrategiat ovat perimmältään kuntien tahdonilmaisuja siitä, miten seudun elinvoimaa vahvistetaan. Toki elinkeinostrategiat laaditaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mutta kehittämisyhtiöt ovat käytännön syistä sekä valmistelijoina että toteuttajina.

Kehittämisyhtiöt eivät muodosta järjestelmää vaan vapaiden toimijoiden verkoston

Kehittämisyhtiöiden toimintaa ei voi määritellä järjestelmänä, vaan enemmänkin eräänlaisena itseohjautuvana verkostona, joka hakee tekemisensä sen mukaan mikä on järkevintä olemassa olevin resurssein, juuri tietyn seudun elinkeinorakenteen ja mahdollisuuksien pohjalta. Tässä työssä kehittämisyhtiöt hyödyntävät mahdollisimman pitkälle tarjolla olevia välineitä, TE-keskus, Finnvera, TEKES, ohjelmat jne., silloin kun se on järkevää ja silloin kun välineet ovat hyviä. Yhteistä näille kaikille on se, että ne toimillaan edistävät seudun/kunnan elinvoimaa. Keskinäisellä yhteistyöllä ja parhaista käytännöistä oppimisella kehittämisyhtiöt kehittyvät kukin omien edellytystensä pohjalta, aivan kuten yritysmaailmassa saman alan yritykset ratkaisevat kukin itse oman tapansa toimia. Näiden keskinäisen kilpailun kautta syntyy tehokkuutta. Toisilta oppiminen koskee toiminnan johtamista, laatujärjestelmiä, mittaamista, palvelukokonaisuuksia ja kehittämisprosesseja. Tavoitteena ei ole muodostaa yhtenäisiä organisaatioita, joiden tekemistä ohjeistettaisiin jostain muualta vaan vahvistaa kunkin toimijan omaa osaamista.

Kehittämisyhtiön toiminnan ominaispiirteenä on toimia ”yrityksen rinnalla ja elää mukana yrityksen eri vaiheissa”. Kehittämisyhtiön henkilöiden on kyettävä luomaan yrityksiin luottamukselliset välit ja sellainen keskusteluyhteys, jossa keskusteluja voidaan käydä hyvinkin yksityiskohtaisista ja sensitiivisistä asioista. Kehittämisyhtiön tehtäväksi ja rooliksi muodostuu toimia kysymysten esittäjänä, uusien asioiden ja mahdollisuuksien tarjoaja. Tavoitteena ei ole toimia kaikkien asioiden asiantuntijoina vaan ensisijaisesti tiedon välittäjänä, ajatusten tarjoajana ja muutosten mukanaan tuomien mahdollisuuksien herättelijänä.

Työssäkäyntialue luontevin kehittämisen yksikkö

Kuntien menestys riippuu yritystoiminnan menestyksestä ja edelleen yhden kunnan menestymiseen vaikuttaa kaikki se, mitä sen työssäkäyntialueen sisällä tapahtuu. Seutujako on kutakuinkin sama kuin työssäkäyntialueetkin. Jos seutukuntajako jostain syystä hajoaa, ei työssäkäyntialue muutu miksikään, mistä seuraa, että kehittämistoimet kannattaa toteuttaa juuri työssäkäyntialueittain. Kehittämisyhtiöt kokoavatkin koko seudun tahtotilan yksiin käsiin.

Yritystoiminnan verkostoitumisen ja kansainvälistymisen myötä on myös seutujen välisen yhteistyön tarve lisääntynyt. Organisoituminen on menossa kohti suuntaa, jossa seudut eri alueilta hakeutuvat keskinäiseen yhteistyöhön, eikä niinkään hierarkkisesti pienestä suureen. Näin ollen maakuntajako ei ole paras mahdollinen kehittämisen yksikkö vaan seutujen verkosto.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Kehittämisyhtiöiden saadessa yhä voimakkaammin tehtäväkseen kuntien/seudun elinkeinopolitiikan tietyn osan toteuttamisen, on tästä seurannut yhä enemmän verkostoitumista seudun muiden toimijoiden kanssa. Monissa tapauksissa kehittämisyhtiö ostaa tai rahoittaa, jonkun muun toimijan tekemään, jotain tiettyä tehtävää oman toiminnan kasvattamisen sijaan. Hyvänä esimerkkinä on uusyrityskeskusten kanssa tehtävä työ, jossa organisaatiot toimivat yhä useammin samoissa tiloissa ja rahoituksella. Vastaavasti ProAgrian toimistot toimivat kiinteässä yhteistyössä kehittämisyhtiöiden kanssa maaseutuyritysten neuvonnassa, jossa kehittämisyhtiö toimii myös toiminnan osarahoittajana. Joillain alueilla myös teknologiakeskus toimii kehittämisyhtiön ohjauksessa, kuten Jyväskylässä.

Kehittämisyhtiöt alueellisen elinkeinopolitiikan keskeisinä toimijoina

Kehittämisyhtiöiden toiminta seudullisen tahtotilan toteuttajina seudun elinvoiman vahvistamiseksi tarjoaa kansallisille toimijoille erittäin vahvan rakenteen. Kehittämisyhtiöt ovat aina osanneet hyödyntää työssään kansallisia kehittämisinstrumentteja alueensa yritysten hyväksi. Tämä on ollut yksinkertaisin tapa vahvistaa oman alueen työpaikkakehitystä. Viime vuosien ohjelmatyö on tuonut työhön myös oman värinsä toimialoineen ja klustereineen.

Alueellisen elinkeinopolitiikan näkökulmasta kehittämisyhtiöt muodostavat niiden luonteesta johtuen aidon elinkeinopoliittisen kumppanin. Niiden toiminta pohjaa kunnan omaan rahoitukseen, joka takaa toiminnan jatkuvuuden ja on siksi kansallinen voimavara, jota kannattaa hyödyntää.

Kehittämisyhtiöiden tulevaisuus

Toiminnan tulevaisuuteen vaikuttaa toimintaympäristön jatkuva muutos. Näitä ovat mm. ikääntyminen, yritystoiminnan kansainvälistyminen, ilmastonmuutos, energian hinnan nousu, kansalliset ohjelmat esim. innovaatiopolitiikka, kuntarakenteen muutokset sekä valtion toimet elinkeinopolitiikassa. Kaikki mainitut muutostekijät vaikuttavat kuntien toimintaan tavalla tai toisella, mutta oleellisinta on, että niihin tartutaan ajoissa ja nähdään niiden tarjoamat mahdollisuudet.