Viite: Hallituksen suunnitelmat yritysten kehittämispalveluiden lakkauttamiseen ja CAP-suunnitelmaan leikkaukseen (Hallitusohjelma, liite B ja VM:n talousarvioesitys)
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää vision, jossa Suomi on kilpailukykyinen ja yrittäjämyönteinen maa. Hallitusohjelmassa todetaan ”Huolehditaan omistajanvaihdoksia helpottavasta palvelutarjonnasta. Kohdennetaan kasvua tukevia palveluita ja yritysneuvontaa myös yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille”.
Hallitusohjelman mukaan yritysten kehittämispalvelut ollaan lakkauttamassa ja CAP-suunnitelman kansallista rahoitusosuutta vähentämässä 137,5 milj. euroa. Kansallisen tuen leikkaus vaikuttaa EU:n osuuteen, joten leikkausvaikutus kohoaa kaikkineen yli 240 milj. euroon. Tämä tarkoittaisi yritys- ja kehittämishanketuissa valtakunnallisesti noin 50%:n vähennystä alkuperäiseen CAP-suunnitelmaan verrattuna.
Tärkein palveluista on nykyisellään ELY-keskusten tarjoamat yritysten kehittämispalvelut, jotka auttavat pk-yrityksiä varautumaan ja sopeutumaan muutokseen. Palveluissa ei ole toimialakohtaisia rajoitteita, mikä on poikkeuksellista verrattuna muihin tuettuihin yrityspalveluihin. Palveluja käytti 2022 noin 3800 yritystä toiminnan uudistamiseen, markkinoiden kartoittamiseen ja omistajanvaihdosten suunnitteluun. Maaseudun pienten yritysten investoinneille keskeisenä julkisen rahoituksen instrumenttina toimii maaseudun yritystukirahoitus, jossa rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta täydennettynä kansallisella rahoitusosuudella.
SEKES arvioi leikkausten, jotka kohdistuisivat erityisesti maaseudun mikro- ja pienyrityksiin, tarkoittavan jopa 15 – 20 000 yrityksen kehittämis- ja investointirahoituksen vaarantumista ja siten kasvun ja syntyvien työpaikkojen menetystä, samalla kun markkinaehtoisen rahoituksen saatavuus on muuttunut haasteellisemmaksi.
SEKESin on hyvin vaikea nähdä logiikkaa suunnitteluissa muutoksissa, jotka ovat täysin vastakkaisia hallitusohjelman kasvun tavoitteisiin, käytännössä estävät hallitusohjelmatavoitteiden toteutumisen pienten yritysten maaseudulla ja samalla vähentävät EU:sta saatavaa rahoitusta. SEKES katsoo, ettei suunniteltuja muutoksia tulisi toteuttaa.
SEKES ry, hallitus
Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020, [email protected]
16.6.2023
Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasasen mukaan menestyvät yritykset luovat kunnan elinvoiman selkärangan. Elinvoimayhtiön käynnistäminen on strateginen valinta ottaa kehitystyö omiin käsiin Konnevedellä tukemalla kasvuhakuisia yrityksiä kehittymään.
– Konneveden kuntaa kuvailtiin hiljattain sidosryhmätapaamisessa ”Keski-Suomen positiivisena kummajaisena, joka pulpahtaa pintaan aina mitä erikoisimmissa paikoissa”. Konneveden Voima Oy:n perustaminen jatkaa luonnollisena tapana rohkeita avauksiamme.
Konnevesi on paitsi elinkeinoelämältää niin myös esimerkiksi koulutuksen osalta monipuolinen paikkakunta. Konnevesi onkin Jyväskylän lisäksi maakunnan ainoa yliopistopaikkakunta, painottaa Mika Pasanen.
– Yliopiston tutkimusasemalla tehdään laajasti kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta. Yliopisto on tärkeä osa Konnevettä ja sen tulevaisuuden rooli on keskeinen vesistöjen ja luonnon turvaamisessa.
Konneveden kunnan täysin omistaman yhtiön hallitus koostuu paikallisista yrittäjistä. Hallituksen jäsenet ovat Juha Liimatainen (Konnekuljetus Oy), Kari Leppänen (Hotelli-Ravintola Mierontie Oy, Mieronvirta Oy), Salla Turunen (Syttyjä Oy) ja Sirkku Vatanen-Jäntti (Kukka- ja hautauspalvelu Kimppu). Hallituksen puheenjohtajaksi kutsuttiin talousneuvos Uljas Valkeinen (Finn-Savotta -konsernin hallituksen puheenjohtaja).
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Uljas Valkeinen on Keuruulla paikallisen kehittämisyhtiö Keulinkin hallituksen puheenjohtajana ja muun muassa aiemmin Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja. Hän astuu uuden elinvoimayhtiön hallituksen puheenjohtajaksi innolla.
– Kun kutsu Konnevedeltä kävi tähän tehtävään en epäröinyt hetkeäkään. Arvostan Konneveden kunnan päättäjiä rohkeudesta mennä tässä ajassa vastavirtaan, koska Keski-Suomessa viime vuosina kehittämisyhtiöitä on ajettu alas. Itse uskon vahvasti siihen, että yhtiömuodossa oleva toiminta on oikea tapa tukea kunnan kasvuhaluisia ja kehittyviä yrityksiä nopeasti, joustavasti ja luottamuksellisesti. Konneveden koskissakin vahvat kalat nousevat vastavirtaan ja kuolleet kalat valuvat myötävirtaan. Kääritään hihat ja ruvetaan hommiin.
Konneveden Voima liittyi SEKES-verkostoon kesäkuun alussa ja verkosto toivottaa Konneveden tervetulleeksi mukaan!
Alkuvuoden aikana toteutettiin Business Finlandin, ELY-keskusten ja SEKES-verkoston toimesta pilotti hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi TF-aluekoordinaatiossa. Yhteenveto käytännöistä tässä, ilman muuta kannattaa käydä omassa ryhmässänne läpi ja omaksua sopivat.
16.5.2023
Tunturi-Lapin Kehitys ry:n toiminnanjohtaja Veli-Matti Hettula näkee kansallisessa yhteistyössä SEKES ry:n kanssa laajoja yhteistyön mahdollisuuksia.”Uusilla palvelupaketeilla, laajalla verkostolla sekä vertaisoppimalla sekä hyvien kansallisten käytänteiden siirrolla saadaan varmasti uusia asioita myös Ruotsin ja Norjan rajanaapureina toimivan Tunturi-Lapin seutukunnan jäsenkuntien kehittämiseen”. Tunturi-Lapin Kehityksestä tulee SEKES ry:n pohjoisin jäsen, kun aiemmin Lapista verkostoon ovat liittyneet mukaan myös Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit.
”SEKES on iloinen Tunturi-Lapin Kehitys ry:n liittymisestä mukaan verkostoon. Mahdollisimman laaja kattavuus vahventaa SEKESin ääntä kehitysyhtiöiden edustajana ja jokainen uusi jäsen tuo uusia ideoita ja käytänteitä. Hyvien käytänteiden levittäminen ja vertaisoppimien on yksi SEKESin perustehtävistä” sanoo SEKESin toiminnanjohtaja Jaakko Helenius.
SEKES WEBINAARI 17.5 – NordicHub ja klusteritoiminnan kehittäminen sekä johtaminen
Aineisto tässä
Webinaarissa kerrotaan Viexpon koordinoiman NordicHubin toiminnasta, klustereiden hyödyistä ja niiden luomiseen sekä johtamiseen liittyvistä kysymyksistä. Esittelyssä on Viexpon ja Pietarsaaren Kehittämisyhtiö Concordian yhteinen ClusDe-projekti, jossa vahvistataan vene- ja elintarvikealan kasvumahdollisuuksia Pohjanmaalla. Projektissa edistetään yritysten välistä yhteistyötä ja lisätään yritysten tietoa klusteritoiminnasta. Tavoitteena on selvittää miltä alueellinen vene- tai elintarvikeklusteri näyttäisi.
OHJELMA
Lauri Laaksonen toimii Viexpossa NordicHub managerina sekä markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijana. Minna Jakobsson ja Kåre Björkstrand toimivat Viexpossa kansainvälistymisasiantuntijoina.
TERVETULOA!
26.4.2023
Finnveran esitys 16.3. -23 tässä
Kuntien omistamien kehitysyhtiöiden / elinkeinotoimien työ jakautuu yrityskehitykseen, liiketoimintaympäristön kehittämiseen mm. hankkeiden kautta ja aluemarkkinointiin. Laaja kontaktipinta yrityksiin, paikallisten olosuhteiden tuntemus ja yritysten tarpeisiin sovitettu erityisosaaminen antavat kehitysyhtiöille edellytykset toteuttaa kuntien ja myös valtion elinkeinopoliittisia tavoitteita. SEKES-verkoston 700 asiantuntijaa työskentelee vuosittain 40 000 yrityksen kanssa
Yhteistyön vahvistaminen Team Finlandin ja muiden yrityspalveluorganisaatioiden sekä kuntien yritysneuvonnan välillä.
TEMin vuosina 2021-22 toteuttamassa Team Finland -toiminnan tehokkuuden arvioinnissa nousi jälleen esiin kuntien rahoittamien kehitysyhtiöiden/elinkeinotoimien kaksoisrooli:
Yhteistyötä kehitysyhtiöiden ja Team Finlandin välillä tulee edelleen syventää muokkaamalla lainsäädäntöä siten, että se mahdollistaa tietojen vaihdon TEM-konsernin ja kehitysyhtiöiden tietojärjestelmien välillä, kiinteyttämällä Team Finland -aluekoordinointiryhmätoimintaa ja kaikin tavoin huomioimalla kehitysyhtiöt osana kansallista yrityspalvelujärjestelmää. Tärkeä askel yhteistyön kehittämisessä on Team Finland -arvioinnissa kehitysyhtiöille ja SEKES:lle ehdotettu paikka Team Finlandin kansallisessa johtoryhmässä.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli sekä roolijako yrityskehityksessä ja siihen liittyvässä hanketyössä kehitysyhtiöiden kanssa
Opetus- ja kulttuuriministeriön nykyinen rahoitusmalli ohjaa ammattikorkeakouluja yrityskehitykseen liittyvään hanketyöhön palkitsemalla lisärahoituksella niiden hankkimaa ulkopuolista hankerahoitusta, sisältäen alueelle jo myönnetyn, esim. ESR-rahoituksen. SEKES esittää huolensa, että rahoitusmalli heikentää osaamiseen perustuvaa työnjakoa yrityskehityksessä ja vähentää elinkeinopalvelujen resursointia kuntien siirtäessä rahoitusta kehitysyhtiöiltä ammattikorkeakouluille, mistä se ei kuitenkaan kanavoidu alueen elinkeinopalveluihin. Ammattikorkeakoulujen suoraan EU:sta kilpailun kautta hankitun rahoituksen palkitsemista SEKES ei pidä ongelmallisena, se tuo aidosti uutta resurssia alueen kehittämiseen.
Monilla alueilla ammattikorkeakoulun ja kehitysyhtiön välillä on luontevaa, osaamiseen perustuvaa työnjakoa, jossa ammattikorkeakoulu vastaa TKI-painotteisista ja kehitysyhtiö yrityskehittämiseen liittyvistä hankkeista ja roolien puitteissa hankkeita tehdään myös yhdessä. SEKES kokee tällaisen yhteistyön jatkamisen ja roolien osaamispohjaisen kirkastamisen tuovan hanketyöhön parhaan vaikuttavuuden.
Kehitysyhtiön rooli julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun uudistamisessa
Järjestämisvastuun lähtökohtana tulee olla mahdollisuus hyödyntää työllisyyden hoitamisessa kuntien vastuulla jo nykyisin olevien tehtävien tuomaa lisäarvoa. Kunnan elinkeinotoimen / kehitysyhtiön yhteys työvoimapalveluihin jää nykyisessä lakiehdotuksessa käytännössä vaille merkitystä, vaikka ne tuntevat alueen yritykset ja niillä on keskeinen rooli uudistuksen onnistumisessa. Kehitysyhtiö tuo TE-palvelujen järjestäjän tietoon työvoiman kysynnän lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä auttaa yritystä rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä.
Valtiolla on uudessa järjestelmässä vastuu tietojärjestelmistä, mikä tiedon tasalaatuisuuden ja yhteismitallisuuden kannalta on hyvä ratkaisu. Sekä lainsäädännön muutosten, että tietoteknisin toimin tulee päästä siihen, että elinkeinotoimen / kehitysyhtiön tietojärjestelmät, kuten CRM pystyvät keskustelemaan valtion ylläpitämän järjestelmän kanssa.
Uudistuksessa siirtyy kunnille myös nykyisten TE-toimistojen elinkeinopalvelu -osuus, mikä on varsin ohuesti resursoitu. SEKES muistuttaa, että siirtyvä E-palvelu ei määrällisesti tai laadullisesti mitenkään korvaa kehitysyhtiön tekemää työtä eikä tällaista signaalia tule kunnille syntyä.
SEKES ry, hallitus
Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, @sekes.fi, 0500 498 020
10.1.2023
Suomen elävin maaseutumainen kaupunki Kannus (Rambollin elävyysvertailu 09/2021) panostaa aktiivisesti paitsi hyvinvoinnin edistämiseen myös elinkeinoelämän kehittämiseen. Kaupungin kehitysyhtiö YritysKannus pyrkii verkostoitumaan laajasti ja löytämään parhaat keinot edistää elinkeinoelämän kehittymistä Lestijokilaakson keskuksessa.
”Pienen ei kannata touhuta yksin, verkostoissa on voimaa! Parhaimmillaan verkostot tarjoavat sparrausta, apua, näkökulmia haasteisiin, jopa uusia kehittymis- ja liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen.
YritysKannus seurasi SEKESin toimintaa vuoden 2022 aikana ja päätti hyvien kokemusten jälkeen hakea jäsenyyttä vuodesta 2023 alkaen.
”Alueellinen yhteistyö KOSEKin ja Kasen kanssa sujuu hyvin, mutta SEKES on koko Suomen kehitysyhtiöiden keskusjärjestö. On tärkeä päästä käymään suoraa dialogia valtakunnan tasolla ja vaihtamaan ajatuksia erilaisista elinkeinoelämän haasteista sekä myös oppimaan siitä, miten toiset kaupungit ja alueet ovat asioita kehittäneet menestyksekkäästi. Tämän verkottumisen, vertaisoppimisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen näen SEKESin merkittävimpänä lisäarvona”, toteaa Oravainen.
”SEKES on iloinen YritysKannuksen liittymisestä mukaan verkostoon. Mahdollisimman laaja kattavuus vahventaa SEKESin ääntä kehitysyhtiöiden edustajana ja jokainen uusi jäsen tuo ideoita ja hyviä käytänteitä, joita jakaa muille. Pyrimme olemaan YritysKannuksen ja muiden jäsenten luottamuksen arvoinen!” sanoo SEKESin toiminnanjohtaja Jaakko Helenius
YritysKannus Oy on Kannuksen kaupungin 100% omistama kehitysyhtiö. YritysKannuksen päätehtävät ovat alueen yritysten tukeminen ja auttaminen sekä kaupungin elinkeinoelämän kehittäminen. YritysKannus palvelee sekä tulevia että nykyisiä yrittäjiä, kaikki palvelut ovat maksuttomia.
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kaupunkien ja kuntien kehitysyhtiöt tai elinkeinotoimet. Jäseniä on 52 + 4 ja niiden henkilömäärä 700, tämä kattaa noin 90 % kaikista elinkeino- ja kehitysyhtiöistä. SEKESin jäsenorganisaatiot työskentelivät vuosittain syvemmin 40 000 yrityksen kanssa ja kaikkiaan kontakteja oli yli 150 000.
Lisätietoja: Jukka Oravainen, Toimitusjohtajaa, YritysKannus Oy, 040 778 4262, [email protected]
Jaakko Helenius, SEKES
