Sakari Varala aloitti vuoden alussa Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy:n toimitusjohtajana, Sakari on aiemmin työskennellyt mm. Suupohjan elinkeinotoimessa ja tuntee näin hyvin hyvin kehitysyhtiökentän.
SEKES toivottaa parasta menestystä tehtäviin!
9.1.2019
| KTM Tapani Laitinen on aloittanut Witas Oy:n toimitusjohtajana, aiemmin Tapani on toiminut Savogrowssa. Pitkäaikainen Witaksen toimitusjohtaja Mirja Arkimaa siirtyi eläkkeelle, linkki mietteisiin tässä.
VT, KTM Kari Saarinen aloitti Linnan Kehitys Oy:n toimitusjohtajana, Karin tausta on THL ja Suomen Urheiluliitto. Pitkään Linnan toimitusjohtajana ja Hämeenlinnassa vaikuttanut Mervi Käki aloittaa suunnitelmansa mukaan pehmeän laskeutumisen eläkkeelle vapaamuotoisempien tehtävien kautta. KTM Susanna Saastamoinen aloitti Lieksan Kehitys Oy:n vt toimitusjohtajana, Susanna on virkavapaalla Lieksan kaupungin elinvoimajohtajan toimesta. Aiempi tj Harri Välimäki siirtyi MHY:n johtoon. SEKES toivottaa uusille parasta menestystä ja kiittää lopettavia arvokkaasta työstä verkostossa ja omalla alueella! |
|---|
Kajaani, Finland, 18-19 September 2019
This event will bring companies and regional organisations together to discuss the opportunities offered by the European Defence Fund (EDF), and other programmes that can support the development of defence technologies in the areas of communications, simulation and modelling, and virtual training.
Matchmaking and b2b activities will be facilitated. Participants will be able to attend a field trip and undertake virtual simulations.
Organisers:European Commission Kainuun Etu – a regional development company of the Kainuu Region in Finland Association of Finnish Defence and Aerospace Industries (AFDA) European Association of Development Agencies (EURADA)
More information will follow soon! For inquiries, contact [email protected]
SavoGrow on kuuden kunnan (Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto) alueella toimiva elinkeino- ja elinvoimayhtiö. Yhtiö kuvaa aluettaan Pohjois-Savon ”villiksi länneksi”, mikä kuvaa valintaraadin mielestä maantieteellisen sijainnin lisäksi hienosti SavoGrown kykyä tehdä asioita rohkeasti, uudella tavalla ja hyvässä mielessä kotiin päin vetäen.
Yhtiö on toiminut kohta neljän vuoden ajan tuottaen alueen yrittäjille ja kunnille monipuolisia palveluita elinkeinoihin ja kehittämiseen liittyen. Lyhyestä iästään huolimatta, yhtiön toiminta on jo saanut positiivista huomioita mm. menestymällä valtakunnallisessa Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) -kyselyssä.
SavoGrown perustajakunnilla on ollut vahva yhteinen tahtotila ja tarve perustetulle yhtiölleen. Tarve on selvästi kummunnut alueen yrittäjistä. Yhtiön henkilöstö tekee määrätietoista työtä jalkautuen ja kuunnellen asiakkaitaan eli yrittäjiä. Erinomaisen, paikallisen elinkeinoasiamiestoiminnan lisäksi yhtiön rooli maakunnallisena vaikuttajana ja kehittämishankkeiden vetäjänä saa valintaraadilta suitsutusta.
– Ilman SavoGrown kaltaista toimijaa pohjoissavolaiset yritykset eivät olisi pystyneet hyödyntämään EU-rahoja näin tehokkaasti. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin perustyö, jota yhtiön koko sitoutunut henkilöstö toteuttaa lähellä yrittäjää, toteaa Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen.
SavoGrown alueen yritykset ovat kasvaneet ja menestyneet. Viimeisen 10 vuoden aikana alueen keskimääräinen liikevaihdon kasvu on ollut 4 % vuodessa. Kasvu on ollut selvästi maakunnan paras.
SavoGrow Oy:n toimitusjohtaja Olli Tiaisen mukaan erinomaiset yrittäjät ja yritykset ovat tehneet ja tulevat myös tulevaisuudessa tekemään tuloksen, mutta SavoGrow haluaa olla aktiivisesti tukemassa yritysten kehittämistyötä ja kehittymistä.
– Suuri kiitos yhtiön toimintaedellytyksistä kuuluu luonnollisesti omistajakuntien Keiteleen, Pielaveden, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon ja Vesannon päättäjille, Tiainen toteaa.
Kunnat olivat SavoGrown toimintaa suunniteltaessa hyvin yksimielisiä yritysten ja niille suunnattujen palveluiden merkityksestä kuntien elinvoimalle.
– Tärkein toiminnallinen linjaus oli yrityspalvelujen tuottaminen lähipalveluna. Tämä toteutettiin joidenkin mielikuvissa vanhanaikaisena elinkeinoasiamiespalveluna, jossa jokaisessa omistajakunnassa on vastuullinen elinkeinoasiamies. Heidän työpöytänsä on sijoitettu kuntiin eli lähelle asiakkaita. Ratkaisu on osoittautunut hyvin toimivaksi ja mikä tärkeintä, tällä mallilla yritykset löytävät helposti palvelut, Tiainen kertoo.
Kiitokset ansaitsevat myös varsinaiset tekijät, eli SavoGrown henkilökunta.
– Meillä on sitoutunut ja osaava porukka, jolla on oikea palveluasenne. Työyhteisössä on lisäksi hyvä henki, niin tuloksiakin tulee, Tiainen muistuttaa.
Tiaisen mukaan huomiointi ja palkitseminen ovat aina myönteisiä asioita ja antavat lisäpotkua työhön.
– Tämä palkinto tuntuu erityisen hyvältä kahdesta syystä. Ensinnäkin palkinnon myöntäjä on hyvä yhteiskumppani, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja toiseksi Savon Yrittäjien jäsenistö muodostaa merkittävän osan SavoGrown asiakaskunnasta, hän summaa.
Vuoden Yrittäjäteko -palkinto myönnetään vuosittain. Aiempia palkinnonsaajia ovat olleet yrittäjä Ismo Apell, toimitusjohtaja Antero Vartiainen, toimitusjohtaja Eino Fagerlund, toimitusjohtaja Sami Kapanen, Kiuruveden Elomessut, toimittaja Ilpo Lommi, Sonkajärven Eukonkanto ja toimitusjohtaja Väinö Korhonen.
Vuoden Yrittäjäteko 2018 -palkinto jaetaan Savon Yrittäjien syyskokouksessa 24.11.2018.
Lisätietoja:
Olli Tiainen, toimitusjohtaja
Kehitysyhtiö SavoGrow Oy
puh. 020 746 4620
Arto Nykänen, toimitusjohtaja
Savon Yrittäjät
puh. 044 368 0501
Yrjö Ronkainen, puheenjohtaja
Savon Yrittäjät
p. 050 550 6969
16.11.2018
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry valitsi vuosikokouksessaan 15.11.2018 yhdistykselle hallituksen vuodelle 2019 Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Martti Husu, Kouvola Innovation Oy.
SEKESin hallitukseen 2019 kuuluvat:
Martti Husu, Kouvola Innovation Oy, (hallituksen puheenjohtaja)
Risto Alaheikka, Pyhäjärven Kehitys Oy
Maria Jokinen, Forssan Yrityskehitys Oy
Juha Kauppinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Jouko Laitinen, Navitas Kehitys Oy
Jyrki Moilanen, Yrityssalo Oy
Pekka Nuutinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Elina Pekkarinen, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy KEUKE (vpj)
Jarl Sundqvist, Ab Jakodstadregionens Utvecklingsbolag Concordia
Antti Toivanen, Kainuun Etu Oy
Asiantuntijajäseninä toimivat Jarkko Huovinen Kuntaliitto, Susanna Kallama Suomen Uusyrityskeskukset ja Satu Grekin Suomen Yrittäjät
Lisätiedot:
Jaakko Helenius, puh. 0500 498 020 tai [email protected]
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kaupunkien ja kuntien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan. SEKES-verkostolla on merkittävä rooli yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoiman vahvistajana. SEKESiin kuuluu 48 kehittämisorganisaatiota, Suomen Yrittäjät, Suomen Uusyrityskeskukset, Kuntaliitto sekä alan kv-järjestö EURADA.
Vuonna 2017 SEKESin jäsenorganisaatiot työskentelivät syvemmin noin 30 000 yrityksen kanssa ja kaikkiaan kontakteja oli vajaa 100 000.
Suomen Uusyrityskeskukset SUK ry ja Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry ovat liittyneet toistensa jäseniksi ja tiiviistävät yhteistyötään. Sekä uusyrityskeskusten että kehitysyhtiöiden valtakunnalliset verkostot vahvistavat alueiden elinvoimaa kehittämällä yritystoimintaa ja sen edellytyksiä. Yhteistyötä syventämällä saadaan yrityskehitys-resursseille nykyistä parempi vaikutus.
Uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden yhteistyö eri alueilla on tiivistä. Monilla alueilla uusyrityskeskus ja kehitysyhtiö ovat joko samaa organisaatiota tai toimivat samoissa tiloissa. Kentällä tapahtuvan yhteistyön tulee näkyä myös uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden järjestöjen toiminnassa. Ne voivat suunnitella yhteisiä toimintamalleja, levittää hyviä käytäntöjä, oppia toisiltaan ja sovittaa toimintansa toisiaan tukeviksi – koko yrityskehitysketjun hyväksi.
– Kehitysyhtiön ja uusyrityskeskuksen toiminta on jo nykyisellään monesti saumatonta ja ne palvelevat yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. On luonnollista, että järjestöt seuraavat kehitystä ja hakevat malleja, joilla koko kehitysketjun toimintaa voidaan tehostaa. Yhtenä nopeasti toteutettavana toimena näen tiedottamisen sekä tietojen ja käytänteiden vaihdon. Samoin voimme yhdessä tuoda yrityskehitykseen liittyviin laki-, rahoitus- ja organisointialoitteisiin kattavan ja painokkaan näkemyksen, toteaa SEKESin toiminnanjohtaja Jaakko Helenius
Uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden toiminnassa on yhteinen perustavoite, yritys-toiminnan synnyttäminen ja kehittäminen. Uusyrityskeskusten rooli on auttaa yrittäjyyttä suunnittelevia ja alkavia yrittäjiä ennen kuin yritys on perustettu tai yritystoiminta vakiintunut ja niiden asiakkaat ovat pääosin yksityishenkilöitä. Kehitysyhtiöt palvelevat yrityksiä niiden myöhemmissä vaiheissa tarjoamalla konsultointia, sparrausta, hankepalveluja- ja rahoitusta, kontakteja sekä kanavan muihin yksityisiin ja julkisiin yrityskehityspalveluihin.
Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtajan, Jari Jokilammen, mielestä hyvällä yhteistyöllä voidaan auttaa yrittäjiä menestymään:
– Uusyrityskeskuksen neuvonnan avulla perustettu yritys on luontevaa ohjata kehitysyhtiön palvelujen piiriin – varsinkin, jos yrityksellä on suunnitteilla sellaisia kasvu-, kansainvälistymis- tai kehityshankkeita, joissa tarvitaan alueen osaajien yhteistyötä. Myös yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia voidaan helpottaa uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden välisellä yhteistyöllä
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kaupunkien ja kuntien kehitysyhtiöt tai elinkeinotoimet kautta maan. Jäseniä on 51 ja niiden henkilömäärä on vajaa 700. Vuonna 2017 SEKESin jäsenorganisaatiot työskentelivät syvemmin noin 26 000 yrityksen kanssa ja kaikkiaan kontakteja oli yli 80 000
Suomen Uusyrityskeskukset ry on paikallisten uusyrityskeskusten yhteistoimintajärjestö. Suomen 29 uusyrityskeskusta tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa alkaville yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. Uusyrityskeskus-verkoston taustatukena on yli 1500 yrityselämän asiantuntijaa. Uusyrityskeskusten neuvonnalla on ISO 9001:2015 -laatusertifikaatti. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa.
Lisätiedot
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry
Jaakko Helenius, toiminnanjohtaja
p. 0500 498 020
[email protected]
Suomen Uusyrityskeskukset ry
Jari Jokilampi, toimitusjohtaja
p. 0500 731 445
[email protected]
Olemme pienen kaupungin neljän työntekijän laaja-alainen kehittämisyhtiö. Vastaamme mm. Ikaalisten kaupungin elinkeinotoimesta sekä markkinointiin ja matkailuun liittyvistä tehtävistä.
Etsimme toimitusjohtajaksi monipuolisen kokemuksen omaavaa positiivista, energistä, ulospäin suuntautunutta ja oma-aloitteista ammattilaista.
Arvostamme verkosto- ja esimiestaitoja sekä aitoa innostusta Ikaalisten kehittämiseen. Tehtävän suorittamisessa on eduksi hankeosaaminen, kielitaito sekä kokemus kehittämistoiminnasta ja kunnallishallinnosta.
Edellytämme kokemusta elinkeinotoiminnan kehittämisestä sekä tehtävään soveltuvaa koulutusta.
Sähköiset hakemukset perjantaihin 26.10. klo 12 mennessä osoitteella [email protected] ja mukaan tulee liittää CV.
Lisätietoja antavat kaupunginjohtaja Kari Tolonen 044-7301 250 ja Oy:n hallituksen pj. Timo Tallila 044-7301 256.
Lomapalkkojen ja lomarahojen käsittelystä rakennerahastohankkeissa
SEKES ry tuo ministeriön tietoon seuraavaa ja pyytää toimia ongelman ratkaisemiseksi.
Kansallisissa rakennerahastohankkeissa ohjelmakaudella 2014-2020 ei ole enää hyväksytty lomapalkka- ja lomarahavarauksia hankkeen tukikelpoisina kustannuksina kuten aiemmalla ohjelmakaudella vielä yleisesti monen rahoittajaviranomaisen osalta hyväksyttiin. Tämä perustuu Valtioneuvoston asetukseen rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukilepoisuudesta siitä, että kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on se, että kustannukset ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia.
Käytäntö aiheuttaa suuria ongelmia hankkeiden toteuttajalle, sillä lomapalkkojen ja lomarahojen osuus henkilön palkkakustannuksista on merkittävä ja tämän perusteella hankkeet jäisivät toteuttajalle tappiollisiksi. Nykyisissä hankkeissa on paljon osa-aikaista henkilöstöä, jotka työskentelevät useammalle hankkeelle, eikä hankkeen päättyminen tarkoita henkilön työsuhteen päättymistä, ja näin ollen loman pitämistä ja jäljelle jäävien lomien lomapalkkojen ja -rahojen maksamista.
Maaseutuviraston Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoittamissa hankkeissa tätä ongelmaa ei ole, sillä lomapalkat ja -rahat voidaan hakea maksuun kuukauden kuluessa siitä, kun lomapalkka ja -lomaraha on viimeistään hankkeessa työskennelleelle henkilöstölle maksettu. Aikajänne tässä tapauksessa on kuitenkin viimeisen maksuerän osalta melko pitkä.
Joissain kehitysyhtiöissä lomapalkan ja lomarahan maksattamisen ongelma on ratkaistu siten, että hankkeessa työskentelevältä henkilöltä pyydetään hankkeen päättyessä suostumus siihen, että hänelle voidaan maksaa hankkeen osuus lomapalkasta- ja lomarahasta etukäteen. Tällöin ehto siitä, että kustannukset ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia, täyttyy. Tämä on kuitenkin ikävää työntekijän kannalta koska ennakkoon maksettujen lomapalkkojen ja -rahojen osuus vähennetään henkilön palkasta silloin, kun nämä vuosiloman pitoaikana tulisivat maksetuiksi. Aikajänne tällaisessa tapauksessa voi olla jopa yli vuoden mittainen.
Ongelmana on myös se, että henkilölle on voitu maksaa useassa pienessä erässä moneen otteeseen ennakoita, ennen kuin lomapalkat ja -rahat tulisivat tosiasiallisesti maksettavaksi, mikä aiheuttaa ylimääräistä työtä.
Syyskuussa 2018 esim. Prizztech Oy Porissa on saanut rahoittajaviranomaiselta ohjeistuksen, jonka perusteella ennakkoon maksaminen ei vielä täytä tukikelpoisuuden ehtoja, vaan lomien pitää olla myös pidettyjä. Näin he eivät voisi hakea lomapalkkoja ja -rahoja lainkaan maksuun viimeisessä maksatuksessa, sillä esimerkiksi talviloma tulee pidettäväksi 31.3.2018 päättyneeltä lomakaudelta vasta viimeistään 30.4.2019 mennessä. Mikäli hanke on päättynyt esimerkiksi 31.3.2018, on täysin mahdotonta, että loma olisi pidettynä hankkeen päättyessä.
Kuitenkin lomien tosiasiallinen kustannus on hanketoimijalle syntynyt sillä hetkellä, kun henkilön työsuhde on alkanut ja vuosilomat ovat vuosilomalain säännösten mukaisesti alkaneet kertyä.
Kunnioittaen,
SEKES ry
Tapani Laitinen aloittaa Kehittämisyhtiö Witaksen toimitusjohtajana loppuvuodesta. Laitinen siirtyy uuteen tehtäväänsä Savogrow Oy:n palveluksesta, jossa hän on toiminut elinkeinoasiamiehenä vastuualueenaan Keiteleen kunta ja koko alueen rahoitusasiantuntijan tehtävät.
Laitinen on työskennellyt aikaisemmin Kainuun ELY-keskuksessa yritystutkijan ja rahoituspäällikön viroissa sekä Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksella yliassistenttina ja tutkijana.
Laitinen on valmistunut Ekonomiksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1998 pääaineenaan pk-yritysten johtaminen. Pian tämän jälkeen Laitinen suoritti tohtorin väitöskirjan jatko-opinnot kahdessa pk-yrittäjyyden johtavassa yliopistossa Barcelonassa ja Växjössä.
Laitisen arvomaailmassa korostuvat luottamus, avoimuus ja rehellisyys. Työssään hän painottaa yhteistyön merkitystä kaiken kehittämisen edellytyksenä.
Perheellinen Laitinen asuu tätä nykyä Kuopiossa. Vapaa-aikanaan entinen jalkapalloilija harrastaa kuntoliikuntaa, lukemista, mökkeilyä ja matkustelua.
Lisätietoja antavat:
Tapani Laitinen, puh. 040 5941 149 (kotinumero)
Mirja Arkimaa, puh 044 765 7392
