EU:n Horisontti 2020 on maailman suurin tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma, jonka koko on lähes 80 miljardia euroa vuosille 2014-2020. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa.
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tärkeä rooli työllisyyden ja talouskasvun vetureina, ja siksi niiden osallistumiseen Horisontti-hankkeisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Pk-yritykset voivat osallistua yhteishankkeisiin yhdessä kumppanien kanssa tai hakea rahoitusta innovaationsa kaupallistamiseen yksinkin uudesta pk-instrumentista. Yhteishankkeeseen pk-yrityksen on helppo lähteä mukaan esimerkiksi yhdessä suomalaisen yliopiston tai kehitysyhtiön kanssa.
Parantaakseen kehitysyhtiöiden edellytyksiä hyödyntää Horisontti-rahoitusta, järjestää SEKES yhdessä EU:n tutkimus ja innovaatio-ohjelmat EUTIn kanssa Horisontti-hankehakukoulutuksen huhti-toukokuussa.
Ohjelma
11.-12. huhtikuuta
Yleistä / uutta H2020 (EUTI, Elina Holmberg / Heidi Gunther), 3 esimerkkihanketta: Idean löytyminen, toteutus, kokemuksia, konsortiohankkeet (Spinverse, Pirjo Pasanen), H2020 hankkeen koordinaattorina toimiminen (Spinverse, Pirjo Pasanen)
3.- 4. toukokuuta
Fast Track to Innovation Instrument (EUTI, Elina Holmberg / Heini Gunther), SME instrument proposal; preparation and writing (Invent Baltics, Silver Toomla), EU-evaluaattorin kommentit, osallistujien omien hankeaihioiden läpikäynti, työstö pienryhmissä, ohjeistus ja vertaisoppiminen
Lisätiedot Jaakko Helenius, 0500 498 020
1.3.2018
Kiinalainen valtiojohtoinen China Association of Circular Economy (CACE) ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet kiertotalouden kehittämisyhteistyöstä. Mittavaan yhteistyöhön tähtäävä sopimus (Memorandum of Understanding) on merkittävä Digipoliksen luotsaamalle Kiertotalouskeskukselle, sillä se tarkoittaa lappilaisen osaamisen viemistä Kiinan laajoille markkinoille. CACE vastaa muun muassa ympäristönsuojelun kehittämisestä Kiinassa.
– Tämä on erittäin merkittävä osoitus siitä, että suomalainen ja lappilainen kiertotalouskonsepti kiinnostaa Kiinaa myöten. Aluksi kyseessä on kehittämisyhteistyö, joka syvenee jatkossa yritysyhteistyöhön. Seuraava vaihe on kansainvälinen yhteistyötapaaminen, johon osallistuu potentiaalisia kumppaneita eri maista. Kunnianhimoisena tavoitteena on globaalin teollisen kiertotalouden mallin luominen yhteistyössä Sitran ja muiden kumppaneiden kanssa, kertoo Kiertotalouskeskuksen vetäjä Kari Poikela.
Sitran johdolla Suomelle laadittiin viime vuonna maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden toimintaohjelman tiekartta, jonka tavoite oli luoda yhteiskuntaan yhteinen tahtotila kiertotalouden edistämiseksi ja määrittää siihen tehokkaimmat keinot. Sitra nimesi yhdeksi tiekartan avainhankkeeksi Kemin Digipoliksen vetämän teollisen kiertotalouden innovaatioalustan.
– Sitra on toiminut sillanrakentajana yhteistyön rakentamisessa Kiinan suuntaan. Ilman Sitran tukea pitkään tekemämme edelläkävijätyön kehittäminen ja vieminen uudelle asteelle ei olisi ollut mahdollista, jatkaa Poikela.
Kiertotalouskeskus on alansa uranuurtaja
Kemiin perustettavan kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina ja ydintoimijoina ovat Digipolis, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu.
– Osaamiskeskuksen perustaminen on looginen jatko Digipoliksen työlle kiertotalouden edistämisessä. Digipoliksen teollisen kiertotalouden asiantuntijatiimi on keskuksen käytössä. Kierto- ja biotalous ovat Kemin kaupungin strategisia kehittämisaloja. Kemin kaupunki haluaa vauhdittaa Kemin Digipolis Oy:n viime vuosien menestyksellistä kiertotalouden kehitystyötä sekä kaupungin ja kansallisenkin elinvoiman luomista, kertoo Kari Poikela.
Lapin ammattikorkeakoulu on valinnut kierto- ja biotalouden kehittämisen strategiseksi painopistealakseen ja panostaa asiaan jatkossa projektien lisäksi vuosittain yli 200 000 euroa strategista kehittämisrahaa, jolla perustetaan kierto- ja biotalouskeskus. Lisäksi ammattikorkeakoulu satsaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä opetuksen kehittämiseen kahden vuoden aikana noin 400 000 euroa. Kiertotalouden koulutusmoduuli käynnistyy tänä vuonna.
Lisätietoja:
Kari Poikela, Keskushankkeen vetäjä, Digipolis Oy ja Lapin AMK, kari.poikela(at)digipolis.fi, 050 435 8283
Digipolis kuuluu SEKES-verkostoon.
Forssan Yrityskehitys Oy, Kempeleen kunta ja Pyhäjärven Kehitys Oy ovat liittyneet SEKES ry:n jäseniksi. Uusien jäsenten myötä SEKESin jäsenmäärä nousee 50:een.
Forssan Yrityskehitys Oy on Forssan kaupungin kokonaan omistama kehitysyhtiö, joka jo aiemmin oli pitkään SEKESissä mukana. Yhtiöllä on mm. yritysneuvontaa, tilavuokrausta, omistajanvaihdos- ja sijoitumispalveluja sekä aloittaville, että jo toiminnassa oleville yrityksille. Hankkeiden piirissä on nykyisellään mm. vihreät innovaatiot ja resurssiviisaus sekä KasvuOpen Hämeen kasvupolku. Lisätiedot toimitusjohtaja Maria Jokinen, 050 342 4902
Kempeleen kunta toteuttaa elinkeinokehitystä kunnan organisaatiossa, yrityspalveluihin kuuluvat mm. tontit ja toimitila-asiat, myynnin ja markkinoinnin kysymykset, avustusten ja rahoitusten haku, liiketoiminnan aloittaminen tai uudistaminen ja yhteistyö viranomaisten kanssa. Kempeleen toteuttamien kehittämishankkeiden kautta parannetaan yritysten toimintaympäristöä ja kilpailukykyä sekä kunnan vetovoimaisuutta. Lisätiedot elinkeinojohtaja Miia Marjanen, 050 316 9701.
Pyhäjärven Kehitys Oy on Pyhäjärven kunnan alueella toimiva kehitysyhtiö, jonka tarjontaan kuuluu mm. toimitilapalvelut, yrityksen perustamispalvelut, liikeidean arviointi, liiketoiminnan suunnittelu, rahoitus- ja hankeneuvonta, kannattavuuden analysointi, omistajanvaihdokset ja kehittämishankkeet, mm. Pyhäjärven kaivoksen uusiokäyttöön tähtäävä Callio. Yhtiö tekee myös yhteistyötä Nivalan-Haapajärven Seutu NIHAKin kanssa. Lisätiedot toimitusjohtaja Risto Alaheikka, 040 966 0168
SEKES-verkosto toivottaa tervetulleeksi mukaan!
Ensi vuoden alusta Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksesta (Keuke) saa myös uusyritysneuvontaa, kun Keuken kanssa pitkään saman katon alla toimineen Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen palvelut liitetään osaksi Keukea. Nyt siis kaikki yritysneuvontapalvelut yrityksen perustamisesta koko elinkaaren kestävään kehittämiseen saa Keukesta.
Yrittäjät ja yrittämisestä kiinnostuneet saavat jatkossa kaiken tarvitsemansa avun vaivattomasti yhdeltä toimijalta. Myös ajanvaraus käy jatkossa yhdestä numerosta. Käytettävissä on monipuolinen, mutta aiempaa selkeämpi kattaus yritysneuvontapalveluita.
Palvelujen yhdistämisen myötä neuvonnassa voidaan jatkossa huomioida paremmin yrityksen ja yrittämisen koko elinkaarta koskevat tarpeet. Käytäntö on osoittanut, että aloittavan yrittäjän neuvonnan kautta tulee myös toimivien yritysten puolelle uskollisimmat asiakkaat.
– Asiakkuuksien hallinta on nyt kokonaisvaltaisempaa ja voimme varmistaa kaikille yrityksille katkeamattoman neuvontaprosessin. Lisäksi pystymme tunnistamaan ja löytämään potentiaaliset ja kasvunnälkäiset yritykset entistä paremmin, sanoo Keuken toimitusjohtaja Elina Pekkarinen.
NEUVONTA TAKAA PAREMMAN STARTIN
Tilastot kertovat, että uusyritysneuvonnan kautta kulkeneilla yrityksillä on suurempi todennäköisyys onnistua. Neuvonnan kautta perustetuista yrityksistä 90 prosenttia toiminnassa kahden vuoden jälkeen perustamisesta ja 80 prosenttia viiden vuoden jälkeen. Sen sijaan kaikista perustetuista yrityksistä vain puolet selviää kahden vuoden rajapyykin yli.
– Neuvontapalvelut perustuvat vahvaan ammattitaitoon, kokemukseen ja realismiin. Ammattitaitoinen yritysneuvoja ei suosittele yrityksen perustamista, jos hän ei näe sille mahdollisuuksia, toteaa Pekkarinen.
– Yritysneuvontaan tulemista ei kannata aristella. Meille voi tulla keskustelemaan, vaikka ei olisi ideaa kummoisempaa paperilla. Neuvonnan tarkoituksena on kannustaa ja silottaa tietä turhilta peloilta ja vääriltä luuloilta. Asiat etenevät kysymällä ja keskustelemalla.
Keuken tehtävänä on tukea alueen yritysten kasvua ja menestystä sekä luoda edellytyksiä uudelle elinkeinotoiminnalle ja olemassa olevien yritysten kehittymiselle. Keuke palvelee yrityksiä ikään, kokoon tai toimialaan katsomatta kaikissa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa, esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin aktivoimisessa, talous- ja rahoituskysymysten läpikäynnissä, investointien suunnittelussa, yhteistyökumppaneiden löytämisessä, kansainvälistymisessä ja omistajanvaihdoksissa. Keuken tarjoamat perusneuvontapalvelut ovat maksuttomia.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Elina Pekkarinen, puhelin 050 549 2213, www.keuke.fi, www.facebook.com/kehittamiskeskus.
Lieksan Kehitys Oy Lieke ja Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy ovat liittyneet SEKES ry:n jäseniksi.
Lieksan Kehitys Oy LieKe on vuonna 2017 perustettu Lieksan kaupungin omistama elinkeino- ja kehittämisyhtiö. Yhtiön keskeisenä tavoitteena on parantaa olemassa olevien ja uusien lieksalaisten yritysten liiketoimintaedellytyksiä, luoda alueelle lisää työpaikkoja sekä varmistaa yritysten työvoiman saatavuus. Lisätiedot toimitusjohtaja Harri Välimäki, 050 379 9112
YTEK on Ylivieskan kaupungin omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö. YTEK palvelee yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia kaikissa vaiheissa aina yrityksen perustamisesta omistajanvaihdokseen. Olemme mukana tukemassa ja kehittämässä yritysten toimintaedellytyksiä, edistämässä kannattavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä Ylivieskaan. Tämä onnistuu tekemällä aktiivista yhteistyötä yrityselämän, sidosryhmien ja kaupungin kanssa. Lisätiedot toimitusjohtaja Sampo Siik, 040 682 2190
SEKES toivottaa tervetulleeksi mukaan!
17.11.2017
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry valitsi vuosikokouksessaan 15.11.2017 yhdistykselle hallituksen vuodelle 2018. Hallituksen puheenjohtajana aloittaa Martti Husu, Kouvola Innovation Oy.
SEKESin hallitukseen 2018 kuuluvat:
Martti Husu, Kouvola Innovation Oy, (hallituksen puheenjohtaja)
Minna Heikkinen, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Pikes Oy
Jari Hentilä, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy
Ulla Haggren, Jämsän kehittämisyhtiö Jämsek Oy
Kimmo Heikka, Kemin Digipolis Oy
Antti Toivanen, Kainuun Etu Oy
Pekka Nuutinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Elina Pekkarinen, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy KEUKE
Juha Kauppinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Jarl Sundqvist, Ab Jakodstadregionens Utvecklingsbolag Concordia
Hallituksen asiantuntijajäseninä toimivat Jarkko Huovinen Kuntaliitosta ja Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä.
Lisätiedot:
Jaakko Helenius, puh. 0500 498 020 tai jaakko.helenius@sekes.fi
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kaupunkien ja kuntien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan. SEKES-verkostolla on merkittävä rooli yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoiman vahvistajana. SEKESiin kuuluu 45 kehittämisorganisaatiota, Suomen Yrittäjät, Kuntaliitto sekä alan kv-järjestö EURADA.
Vuonna 2016 SEKESin jäsenorganisaatiot työskentelivät syvemmin noin 32 000 yrityksen kanssa ja kaikkiaan kontakteja oli yli 100 000.
14.10.2017
Yritystukien uudistaminen
Valtioneuvosto on pyytänyt Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:ltä lausuntoa yritystukien uudistamisesta
Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat oman palvelutarjontansa ohella yritysten ohjaamisesta sekä yksityisten, että julkisten palveluiden käytössä.
SEKES-verkoston 45 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 syvemmin yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa, kaikkiaan kontakteja oli yli 100 000 ja yhtiöt muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan. Välittäjärooli lähellä asiakasta on yksi kehitysyhtiön tehtävistä osana kansallista yrityskehitysjärjestelmää.
SEKES kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiään uudistukseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa:
Lähtökohtaisesti tavoite suunnata tukia yritysten uudistumista, kasvua ja pitkän aikavälin tuottavuutta kehittäviin toimiin on kannatettava. Suomen kilpailukykyä on parannettava globaalissa markkinassa, tuet suunnattava kasvuun, tuottavuuden parantamiseen ja kansainvälistymiseen. Myös erilaiset nopeat kokeilut mahdollistavat tukimuodot tulosten arviointeineen ovat kannatettavia, yleisesti ottaen kansallisia tukijärjestelmiä ja niiden tehokkuutta tulee pystyä vertaamaan keskenään.
Byrokratian purkua on tehtävä myös yritystuissa ja esim. lump sum/kertakorvausmalli on otettava käyttöön laajemmin. Innovaatio- ja palveluseteli on eräs tällainen kertakorvausmalli, josta on jo hyviä kokemuksia ja jonka käyttöä tulee laajentaa.
Suomen yritystukijärjestelmän painopistettä olisi siirrettävä teknologian tutkimisesta ja kehittämisestä innovaatioihin eli markkinoille vietävien tuotteiden ja palveluiden tukemiseen. Suomi on OECD:n tutkimusten mukaan onnistunut heikosti teknologian hyödyntämisessä vaikka panostamme verrokkiryhmässä merkittävästi kehittämiseen, erityinen tarve on markkinoinnin, myynnin ja kansainvälistymisen tukeen pk-sektorille. Tekesin ja ELY-keskusten myöntämät tuet pääsääntöisesti tukevat tätä tavoitetta ja ovat tapauskohtaisesti yritys- ja/tai hanketasolla arvioituja ja siten hyvin kohdentuvia.
Tukia on verrattava kansainvälisesti eikä Suomen tukijärjestelmä tai sen puute saa aiheuttaa yrityksille kilpailuhaittaa kansainvälisillä markkinoilla Tämä tulee myös esiin EU-osarahoitteisten sekä joidenkin verotukien kohdalla.
Yritystukien luettelossa on myös tuki-instrumentteja, joiden tavoitteet ovat muualla kuin tuen saavan yrityksen toiminnan kehittämisessä, esim. pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, vähäpäästöisten energian tuotantomuotojen yleistyminen ja niin edelleen. Näitä tukia tulisi arvioita varsinaisen tavoitteen näkökulmasta.
Yritystukilainsäädännön ohjeistus ja tulkinnat on yhtenäistettävä koko Suomessa, alueellisia eroja voi olla itse tukitasoissa mutta myöntämiskriteerien tulee olla samat. Eri julkiset rahoittajat arvioivat yrityksiä samojen kriteerien kuten liiketoimintasuunnitelma, kasvu- ja kehittämistavoitteet mukaan, mutta yhtenäistä rahoitushakemusjärjestelmää ole rakennettu, tässä olisi merkittävä tehostamismahdollisuus.
Laajempana tavoitteena valtionhallinnossa on tuottaa yhä suurempi osa palveluista digitaalisesti. Tämä korostaa yrityspalveluissa kehitysyhtiön roolia, kokemus on osoittanut, että digitaalisten palvelujen käyttö ja sen aloittaminen vaatii monessa tapauksessa lähipalveluna tuotettua henkilökohtaista ohjausta.
Kuntien omistamille kehittämisyhtiöille myönnetyn toimintaympäristötuen on joissakin yhteyksissä katsottu olevan valtiontukea, jolloin tuki on myönnetty de minimiksenä. Tulkinta käytännössä estää kehittämisyhtiöitä hyödyntämästä toimintaympäristötukea. Kehittämisyhtiöt ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, eivätkä ne toimi markkinoilla ja kuntien kehittämisyhtiöt tulee rinnastaa tuen saajina kuntiin, jolloin niille myönnetyssä tuessa ei synny kiellettyä valtiontukea.
SEKES ry, hallitus
Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020, jaakko.helenius@sekes.fi
Osaatko innostaa ja motivoida? Oletko yhteistyön tekijä, organisaattori ja valmentaja, joka haluaa rakentaa ja kehittää yrittäjyyttä sekä uusia yrityksiä?
Toimintansa aloittava, uuteen yritystoimintaan innostava ja kannustava Jyväskylän Yritystehdas Oy etsii toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen
TOIMITUSJOHTAJAA
ainutlaatuiselle näköalapaikalle ottamaan kokonaisvaltaisesti ja menestyksekkäästi vastuun yrityksen operatiivisesta toiminnasta uraauurtavassa eri koulutusalat ja -asteet ylittävässä yrityksessä.
Toimitusjohtajana vastaat aloittavan yrityksen liiketoiminnasta, palvelujen tuottamisesta omistajille ja toteutat valittua strategiaa tuloksellisesti. Keskeisimpiä tehtäviäsi on yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan innostaminen sekä se, että autat löytämään polkuja ja ideoita uuden, erityisesti oppilaitoksista tulevan yrittäjyyden syntymiseen. Tarjoat myös monipuolista ja uudenlaista tukea sekä valmennusta yrittäjyysosaamisen kehittämiseen monille eri kohderyhmille. Taitavana vuorovaikuttajana verkostoidut aktiivisesti ja hands-on -tyyppisenä moniosaajana osallistut myös yhtiön päivittäiseen operatiiviseen toimintaan omistajaorganisaatioiden ja yhtiön muun henkilökunnan kanssa.
Valittavalta henkilöltä edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Edellytämme myös yrittäjähenkisyyttä, innovatiivisuutta, osaamista ja ymmärrystä yrittäjyydestä sekä myynnistä, markkinoinnista ja start-up -yritysten kehittämisestä. Tehtävä vaatii erinomaisia neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä sekä sujuvaa kielitaitoa. Arvostamme myös pedagogista osaamista ja kokemusta esimiestyöstä, kansanvälisyydestä sekä valmennus- ja neuvontapalveluiden tuottamisesta.
Lisätietoja tehtävästä antavat perustettavan yrityksen hallituksen puheenjohtaja Risto Kovala p. 050 365 0012 ja Personnel Group, aluepäällikkö Terhi Tuukkanen p. 050 441 6658 terhi.tuukkanen@personnel.fi. Jätä hakemuksesi ja CV:si osoitteessa: www.personnel.fi viimeistään 22.10.2017.
FORSSAN YRITYSKEHITYS OY on Forssan kaupungin elinkeinoyhtiö. Tavoitteemme on olla yrittäjän paras kumppani. Henkilöstömme on kuusi työntekijää ja yhtiömme vuotuinen liikevaihto on noin 1,7 milj. €.
Haemme yhtiömme palvelukseen vakituiseen työsuhteeseen
TOIMITUSJOHTAJAA
Olet 2020- luvun yritysvisiönääri ja sinulla on työhön sopiva koulutus ja sujuva englannin kielen taito. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Toimitusjohtajana kuulut kaupungin johtoryhmään ja työskentelet kaupunginjohtajan työparina. Tehtäväsi on toteuttaa hallituksen hyväksymää strategiaa. Vastuualueeseesi kuuluu myös FYK:n tytäryhtiöiden toiminta.
Arvostamme:
Hakemukset CV:llä ilman todistusjäljennöksiä ja palkkatoivomuksella varustettuina toimitetaan viimeistään 2.10.2017 kello 12.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@forssa.fi. Työsuhteeseen sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa.
Tiedusteluihin vastaavat: FYK:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Lähteenkorva puh. 040 831 6380 Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi puh.050 564 0001
HOSSAN KANSALLISPUISTOA TUKEVAN MATKAILUYHTEISTYÖN AKTIVOINTIHANKE (HOSSA+) KÄYNNISTYI
Hossa+ -hankkeen tavoitteena on aktivoida Hossan kansallispuistoon linkittyvän matkailualueen yrittäjät, muut toimijat ja alueen kunnat (Suomussalmi, Taivalkoski, Kuusamo) yhteistyöhön alueen matkailun kehittämiseksi.
Hossan kansallispuistoksi tulon myötä alueen matkailukysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi nykyisestä tasosta. Hossa tarvitsee kehityksen tueksi yhteistyökumppaneita ja monipuolisia palveluita, mikä edellyttää kehittämistoimia ja yritysyhteistyötä entistä laajemman alueen matkailuyritysten kanssa. Hossan kansallispuistostatus tuo lisäarvoa myös ympäröivien alueiden yrityksille ja mahdollistaa siten uudenlaisten kansallispuistoihin perustuvien matkailupalveluiden kehittämisen laajemmalla matkailualueella. Matkailun yhteistoiminta- alueena Suomussalmi, Taivalkoski ja Kuusamo on uusi, ja kunta- ja maakuntarajat ylittävä yhteistyön kehittäminen edellyttää aluksi erityisiä tiedotus- ja aktivointitoimia.
Helmikuun 2018 loppuun asti kestävän aktivointihankkeen toimenpiteinä kartoitetaan eri kuntien matkailutoimijoita ja näiden intressejä yhteisen toiminnan kehittämiseen sekä järjestetään teemapäiviä yrittäjille ja muille toimijoille ajankohtaisista kehittämistä vaativista aiheista. Yrittäjillä on myös mahdollisuus saada yrityskohtaista konsultointia käsitellyistä teemoista. Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu selvittää matkailualueen infrastruktuurin ja palveluiden kehittämis- ja investointitarpeet. Hankkeessa saadut tulokset ja näkemykset kootaan yhteen yhteisiksi kehittämistavoitteiksi ja määritellään jatkotoimenpiteet tavoitteiden toteutumiseksi.
Hanketta hallinnoi Naturpolis Oy, osatoteuttajana on Kajaanin Ammattikorkeakoulu sekä yhteistyökumppanina ja rahoittajana lisäksi Suomussalmen kunta.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Terhi Wendelin, p. 040 712 0257, terhi.wendelin@naturpolis.fi
