Uutisia ja tapahtumia

Haemme Keulinkille

TOIMITUSJOHTAJAA vakituiseen työsuhteeseen

Kehität tehtävässäsi aktiivisesti Keurusseudun elinkeinoelämää. Tehtäväsi on löytää alueellemme uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja sekä edistää yritysten kasvua. Luot uutta ja ideoit rohkeasti. Hyödynnät tehokkaasti käytössä olevia resursseja ja pystyt tavoitteelliseen toimintaan. Työskentelet tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, Keulinkin hallituksen, Keuruun kaupungin johdon, Keulinkin henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Hallussasi on myös yrityksemme operatiivinen johtaminen. Pienessä organisaatiossa et vierasta tarttua tehtävään kuin tehtävään. Keulinkilaisina meille on tärkeää hyvä ja arvostava joukkueilmapiiri.

Odotamme sinulta – kokemusta ja näkemystä mikro- ja pk-yritysten kehittämisestä – elinkeinoelämän ja sen sidosryhmien tuntemusta – laaja-alaisuutta ja pitkäjänteisyyttä – itsenäistä, aktiivista ja tavoitteellista työotetta – pitkäaikaista sitoutumista alueen elinkeinoelämän kehittämiseen – valmiutta työskennellä muuttuvissa olosuhteissa – vuorovaikutteisuutta ja sujuvaa kirjallista sekä suullista ilmaisutaitoa – tehtävään soveltuvaa koulutusta

Tehtävässä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen ja haastavan tehtävän elinkeinoelämän parissa.

Lähetä CV ja hakemuksesi palkkatoivomuksineen viimeistään 15. syyskuuta 2017 mennessä osoitteeseen: Kehittämisyhtiö Keulink Oy, Keskusaukio 3, 42700 Keuruu (kuoreen merkintä: Työhakemus) tai sähköpostilla: ritva.pohjoisvirta@keulink.fi (aiheeksi: toimitusjohtajan työpaikka).

Lisätietoja antavat keskiviikkona 30.8. klo 12-14 ja keskiviikkona 6.9. klo 12-14: suunnittelija Ritva Pohjoisvirta puh. 041-544 2193 ja Keulink Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Nuoranne puh. 040-056 5465.

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kirjeellään 22.6.2017 Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:ltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland-nimisestä osakeyhtiöstä.

Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat oman palvelutarjontansa ohella yritysten ohjaamisesta sekä yksityisten, että julkisten palveluiden käytössä.

SEKES-verkoston 45 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa ja muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan. Asiakastarpeen sekä julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjärooli lähellä asiakasta on yksi kehitysyhtiön tehtävistä osana kansallista yrityskehitysjärjestelmää.

SEKES esittää lausuntonaan seuraavaa:

Kyseessä on yrittäjien ja julkisten elinkeinopalvelujen näkökulmasta merkittävästä muutoksesta. Nykyiset Finpro ja TEKES ovat tärkeitä palveluorganisaatioita, joilla on vuosittain tuhansia pieniä yritysasiakkaita ja jatkossa Business Finlandin pitää pystyä kattamaan vieläkin suurempi yritysjoukko kuin nykyisin.

On huolehdittava, että toiminnan painopisteeksi valitaan nimenomaan pk-yritykset, jotka edustavat suurinta kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia, mutta jotka resurssiensa ohuuden vuoksi eniten tarvitsevat julkisten palveluorganisaatioiden tukea. Kasvun avaimet kansantaloudessa ovat paljolti pienten yritysten ison massan varassa.

SEKES korostaa, että Business Finlandin, muiden Team Finland -toimijoiden, tulevien maakuntien kasvupalveluiden ja kuntien elinkeinopalveluiden yhteistyön tulee olla asiakaslähtöistä ja saumatonta sekä muodostettava julkisten yrityspalvelujen katkeamaton ketju. Palvelupolut alkavat paikalliselta tasolta, jossa erityisesti pk-yritysten ensimmäisenä, luontevana kontaktina on kehitysyhtiö.

Maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin on tavoite, jonka on muututtava arjen palveluiksi ja kehitysyhtiöt takaavat kaikkien julkisten yrityspalveluiden tunnetuksi tekemisen koko valtakunnan alueella toimimalla ikkunana tähän palvelutarjoamaan. Kun Business Finland – palvelut ovat saatavilla mahdollisimman kattavasti ja niille syntyy kysyntää, on mahdollista kohdistaa palvelut yrityksille, joissa niiden vaikuttavuus on paras.

Lakiesityksessä mainitaan tavoite tuottaa yhä suurempi osa palveluista digitaalisesti. Tämä korostaa kehitysyhtiön roolia, kokemus on osoittanut, että digitaalisten palvelujen käyttö ja sen aloittaminen vaatii monessa tapauksessa lähipalveluna tuotettua henkilökohtaista ohjausta.

Luonnoksen perusteluista ilmenee tavoite kohdentaa resursseja enemmän asiakasrajapintaan sekä kotimaassa, että erityisesti ulkomailla. Ulkomaan toimintojen osalta tämä on yksiselitteisen kannatettavaa, kotimaan osalta SEKES huomauttaa tärkeydestä koordinoida yritysyhdyspintatyötä muiden toimijoiden, mm. kehitysyhtiöiden kanssa, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Maakuntien kasvupalveluiden yhdistäminen muuhun palvelutarjontaan korostaa koordinoinnin tärkeyttä.

SEKES esittää harkittavaksi mallia, jossa kehitysyhtiöt alueillaan vastaisivat Business Finland-palvelujen tunnetuksi tekemisestä ja markkinoinnista, minimissään tulee rakentaa toimiva yhteensovittamisen malli. Yhteistyö kehitysyhtiöiden kanssa kotimaan asiakasyhdyspinnassa vapauttaisi Business Finland – resursseja ulkomaan toimintaan.

SEKES edellyttää, että viraston asiakaskunnan rakenne ja eri julkisten palvelutuottajien roolit otetaan huomioon kun Business Finlandille asetetaan johtokunta ja neuvottelukuntia. Yhteistyöelimet, joissa eri toimijat ovat edustettuina ja joissa kuullaan yritysyhdyspinnassa toimivien viestiä yritysten tarpeista ovat tärkeitä sekä valtakunnallisella, että paikallisella tasolla.

Lakiluonnoksessa esitetään rahoituskeskukselle mahdollisuutta kilpailuttaa palveluja pk-yritysten puolesta. Palvelusetelin käytöstä liiketoiminnan kehityspalvelujen tarjontaan on hyviä kokemuksia ja SEKES kannattaa palvelusetelimallin laajentamista.

Lisäksi SEKES esittää TEKESin toimintaa koskevan säännöksen, joka estää toiminimiyritysten hankkeiden rahoittamisen, muuttamista. Toiminimiyritykset toimivat usein verkostoina, joiden kautta ne kasvavat ja kansainvälistyvät ja siten muodostavat kansantalouteen merkittävän kasvupotentiaalin.

SEKES ry, hallitus

Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020, jaakko.helenius@sekes.fi

KEHITTÄMISKESKUKSEN JOHTAJAA

toistaiseksi voimassaolevaan virkaan.

SEKES ry selvitti jäsenkyselyssään verkoston jäsenten toiminnan painopisteitä ja sisältöä. Kyselyssä selvitettiin myös Team Finland -palvelujen esittelyä verkoston asiakasyrityksille sekä palveluiden hyödyntämistä näissä yrityksissä.

Jäsenkyselyssä selvisi, että SEKES-verkosto työsti yritysneuvontapalveluita syvällisemmin vuoden 2016 aikana yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa Suomessa. Tämä vastaa noin kolmasosaa verkoston toiminta-alueen yrityksistä. Kontakteja yrityksiin kertyi vuodessa yhteensä yli 100 000 kappaletta.

Verkosto vie asiakasyrityksiin tehokkaasti myös viestiä Team Finlandin palveluista. Jäsenyritykset esittelivät Team Finland -palveluita vuoden 2016 aikana kyselyn mukaan lähes 4 000 yritykselle. Todellisuudessa määrä lienee tätäkin suurempi, sillä kyselyssä selvisivät vain erikseen kirjatut palveluiden esittelyt. Team Finland -palveluprosessiin eteni näistä yrityksistä 1020.

SEKES-verkoston yhteistyö Team Finland -toimijoiden kanssa painottuu yritysten tarpeiden seulomiseen ja Team Finland -palveluiden esittelemiseen näille yrityksille. Lisäksi yhteistyö pitää sisällään mm. teematilaisuuksia ja seminaareja. SEKES-verkoston kautta Team Finland -palveluihin ohjautuu yrityksiä, joille palveluista on eniten hyötyä.

SEKES-verkosto haluaa kehittää Team Finland -yhteistyötä edelleen. Yhteistyötä voitaisiin vahvistaa selkeyttämällä sen luonnetta ja roolijakoa. Lisäksi verkosto toivoo Team Finlandin lisäävän alueellista näkyvyyttään esimerkiksi tilaisuuksissa tai alueellisten yhteyshenkilöiden kautta. Team Finland -toimijoilta kaivattiin myös nykyistä runsaammin palautetta kehitysyhtiöiden suuntaa

Lisätiedot SEKES ry, toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020

Sitran rahoitus ja yhteistyö Kemin kaupungin kanssa edistää teollisen kiertotalouden koulutusta ja osaamista koko Suomessa. Suomi on edelläkävijä kiertotaloudessa. Sitran johdolla Suomelle laadittiin viime vuonna maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden toimintaohjelman tiekartta, jonka tavoite oli luoda yhteiskuntaan yhteinen tahtotila kiertotalouden edistämiseksi ja määrittää siihen tehokkaimmat keinot. Sitra nimesi yhdeksi tiekartan avainhankkeeksi Kemin Digipoliksen vetämän teollisen kiertotalouden innovaatioalustan. Digipolis kuuluu SEKES-verkostoon.

Jotta Kemin alueen teollisen kiertotalouden toimintamallit leviäisivät koko Suomeen, Sitra haluaa tehdä yhteistyötä alueen osaajien ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

”Maailma tarvitsee pikaisesti edelläkävijöiden ratkaisuja siihen, miten talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön. Kehittämällä parhaita hiilineutraalin kiertotalouden ratkaisuja, Suomi voi luoda ensimmäisten joukossa uudella tavalla seuraavien 5–10 vuoden aikana kestävää hyvinvointia ja menestystä”, sanoo Sitran kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi.

”Kierto- ja biotalous ovat Kemin kaupungin strategisia kehittämisaloja. Olemme todella tyytyväisiä ja otettuja saadessamme virallistettua kumppanuuden Sitran kanssa. Tällä sopimuksella ja rahoituksella voimme yhdessä vauhdittaa Kemin Digipolis Oy:n viime vuosien menestyksellistä kiertotalouden kehitystyötä sekä kaupungin ja kansallisenkin elinvoiman luomista. Uskomme, että kiertotalouden kehitystyö tulee poikimaan uusia investointeja ja työpaikkoja tulevaisuudessa”, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Kemiin perustettavan kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina toimivat Digipolis, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu. Lapin ammattikorkeakoulu on valinnut kierto- ja biotalouden kehittämisen strategiseksi painopistealakseen ja panostaa asiaan jatkossa projektien lisäksi vuosittain yli 200 000 euroa strategista kehittämisrahaa, jolla perustetaan kierto- ja biotalouskeskus. Lisäksi ammattikorkeakoulu satsaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä opetuksen kehittämiseen seuraavan kahden vuoden aikana noin 400 000 euroa. Kiertotalouden koulutusmoduuli käynnistyy vuonna 2018.

Osaamiskeskuksen perustaminen on looginen jatko Digipoliksen työlle kiertotalouden edistämisessä. ”Digipoliksen teollisen kiertotalouden asiantuntijatiimi on keskuksen käytössä. Sitran rahoitus Kemin kaupungille vahvistaa asiantuntijatiimiä”, kertoo Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikka. Kemin Digipolis Oy sekä Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusteri saivat vuoden alussa merkittävän pohjoismaisen tunnustuksen, kun Pohjoismainen ministerineuvosto julkisti 25 hanketta käsittävän Best Nordic Bioeconomy Cases -katalogin. Valittujen pohjoismaisten esimerkkitapausten joukossa on Digipoliksen vetämä Arktisen teollisuuden ekosysteemi ja Kemi-Tornion kiertotalouden innovaatioalusta.

Vuonna 2014 Lappi valittiin Euroopan Komission toimesta modernin klusterikehittämisen Euroopan mallialueeksi luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa.

Lisätietoja:

Kari Poikela, Keskushankkeen vetäjä, Digipolis Oy ja Lapin AMK, kari.poikela(at)digipolis.fi, 050 435 8283 Tero Nissinen, Kemin kaupunginjohtaja, tero.nissinen(at)kemi.fi, 040 673 9880 Nani Pajunen, johtava asiantuntija, Sitra, nani.pajunen(at)sitra.fi, 050 301 0742

Lisää kiertotaloudesta: www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous

Suomen Yrittäjien järjestyksessään 25. Kunnallisjohdon seminaari järjestettiin tänä vuonna Oulussa. Tapahtuma kokosi yhteen ennätyksellisesti yli 950 kunnanjohtajaa, elinkeinojohtajaa, kunnanvaltuutettua, yrittäjävaikuttajaa ja muuta kunta-alan asiantuntijaa. Seminaarin yhteydessä käsiteltiin monin tavoin myös kasvupalvelu-uudistusta sekä kehitysyhtiöiden roolia.

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES järjesti jäsenyhtiöiden hallituksille seminaaria edeltävänä päivänä vertaistilaisuuden, jossa pohdittiin eri kehitysyhtiöitä edustavan noin 50 hengen voimin kehitysyhtiön johtamiseen liittyviä seikkoja sekä vaihdettiin ajatuksia ja ideoita. Teemoiksi nousivat kasvupalvelu-uudistus ja kehitysyhtiön merkitys yhdyspintana alueen yrityksiin, asiakas- ja omistajaviestintä sekä erilaiset parhaat käytännöt.

7.6. aamupäivällä pidettiin SEKESin ja Suomen Yrittäjien yhteistilaisuus kasvupalvelu-uudistuksesta. Tilaisuutta oli alustamassa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Ministeri Vehviläinen muistutti alustuksessaan mm. hallinnon olevan aina myös palvelua. Hän korosti myös julkisten palvelujen tarjonnassa yhden luukun periaatetta, jota kehitysyhtiötkin toteuttavat yrityspalveluissa. Ministeri nosti SEKESin ja kehitysyhtiöt sekä niiden tarpeen vahvasti esiin myös iltapäivän päätilaisuudessa pitämässään esityksessä.

Suomen Yrittäjien Antti Neimala korosti pienten ja mikroyritysten tarpeiden huomioimista uudistuksessa, sillä nämä yritykset muodostavat noin 97 % koko yrityskannasta. Lisäksi Neimala korosti yhtenäisen palveluketjun tärkeyttä aina valtakunnallisiin kasvupalveluihin saakka, sekä toi esiin vaatimuksen pitkälle menevästä markkinaehtoisuudesta kasvupalvelujen toteuttamisessa.

SEKESin Jaakko Helenius avasi esityksessään kehitysyhtiöiden kahta roolia. Kehitysyhtiöiden perusrooli on parantaa alueen elinvoimaa yrityskehityksen ja toimintaympäristön kehittämisen kautta, toisaalta se toimii yhden luukun periaatetta toteuttavana ikkunana kaikkiin julkisiin ja yksityisiin yrityskehityspalveluihin, myös maakunnan kasvupalveluihin. Helenius ei nähnyt kasvupalvelu-uudistuksen merkittävästi muuttavan kehitysyhtiöiden roolia, sillä kehitysyhtiöt eivät nykyäänkään juuri tuota palveluita TEM-konsernille eivätkä pääsääntöisesti myöskään uudelle maakunnalle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi seminaarissa kunnallisten elinkeinoyhtiöiden palveluille olevan tarvetta jatkossakin. Hän edellytti samalla, että rajanveto markkinaehtoiseen toimintaan pysyy selvänä.

Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020, twitter; #KUJO #SEKES

Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin.

Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta annettavalla lailla on tarkoitus siirtää maakunnan liittojen sekä elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskusten rahoitustehtäviä perustettaville maakunnille ja Uudenmaan kuntayhtymälle. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden myöntämistä tuista. Laki koskisi sekä kansallista varoista että Euroopan unionin varoista myönnettäviä tukia. SEKES lausuu esitysluonnoksesta seuraavaa:

1) Kuntien omistamille kehittämisyhtiöille myönnetyn toimintaympäristötuen on joissakin yhteyksissä katsottu olevan valtiontukea, jolloin tuki on myönnetty de minimiksenä. Tulkinta käytännössä estää kehittämisyhtiöitä hyödyntämästä toimintaympäristötukea. Kehittämisyhtiöt ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, eivätkä ne toimi markkinoilla. Vähintään lain perusteluissa tulee selkeästi todeta, että kuntien kehittämisyhtiöt rinnastetaan tuen saajina kuntiin, eikä niille myönnetyssä tuessa synny kiellettyä valtiontukea.

2) Joissakin kehittämishankkeissa yritysten rahoitusosuudet tulkitaan hankkeelle tuloksi, jolloin muun omarahoituksen osuus kasvaa. Aiemmissa tulkinnoissa yritysten rahoitusosuudet hankkeille ovat olleet osa hankkeen omarahoitusosuutta, mikä on luonnollinen tulkinta, koska yritykset näin osoittavat sitoutumisensa hankkeeseen jo valmisteluvaiheessa. Laissa tulee todeta, että yritysten rahoitusosuudet ovat hankkeen omarahoitusosuutta.

3) Lain pykälä 1 momentista puuttuu tuettavista toimista alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevat kehittämishankkeet ja yritystoimintaa edistävien organisaatioiden hanketoiminta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa nämä ovat kuitenkin mainittu ja siten ne on lisättävä myös pykälään.

4) Toteutettava kasvupalvelu-uudistus ei riittävästi tunnista tarvetta kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Kasvupalveluiden järjestäjälle tulee sisällyttää lakiin mahdollisuus kohdentaa rahoitusta esim. sopimusperusteisesti kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä.

SEKES ry, hallitus

Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020, jaakko.helenius@sekes.fi

SEKES liittyi 15.6. pidetyssä kokouksessa European Association of Economic Development Agencies EURADAn jäseneksi. EURADAN hallitukseen valittiin Kainuun Edun Antti Toivanen ja Josekin Pekka Nuutinen,  Antti valittiin myös työvaliokuntaan ja EURADAn varapuheenjohtajaksi.  Heidän kautta SEKESillä on suora linkki päätöksentekoon ja valmisteluun ja Antti toimii myös EURADA-yhteyshenkilönä.

Lisätiedot:  Esteban Pelayo, Director EURADA  +32 4833 78008,  Jaakko Helenius, SEKES, + 358 500 498 020

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3)

5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

6) Mahdollinen sanallinen perustelu

Tavoitteet aluekehittämisjärjestelmän ja julkishallinnon rahoittamien tehtävien ja palvelujen uudistamisen osalta tukemaan alueiden kasvua ja elinvoimaisuutta ovat kannatettavia. Kannatettavia ovat myös tavoitteet alueellisten erityispiirteiden paremmasta huomioimisesta, sääntelyn purkamisesta ja laajempien palvelukokonaisuuksien kokoamisesta sekä asiakkaan tarpeiden nostamisesta keskiöön.

Olosuhteiden poiketessa voimakkaasti maan eri osissa, on tärkeää että lainsäädäntö antaa joustoa alueellisesti eriytyneisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla.

Maakuntalain pykälässä 6 on lueteltu maakunnan tehtäväalat, joissa maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäväaloja. Em. pykälässä lueteltujen tehtävien lisäksi alueiden kehittämisen kokonaisuus edellyttää aktiivista kansainvälistä yhteistyötä ja  EU-vaikuttamista, edunvalvontaa ja ennakointia sekä eri rahoitusohjelmien hyödyntämistä. EU-lainsäädäntöön valmisteluvaiheessa vaikuttaminen on tärkeää, koska sen välilliset ja välittömät vaikutukset alueille ja kuntiin ovat merkittävät.

7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☒   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

8) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lakiesityksen tavoitteena on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi. Keskeistä esityksessä on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yrittäjyys- ja työllisyyspalveluiden uudelleen organisoiminen järjestäjä – tuottaja -mallin pohjalle.

Laajempien palvelukokonaisuuksien tunnistamisen, toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämisen ja alueellisten erityispiirteiden huomioimisen näkökulmasta on keskeistä luoda edellytykset kuntien työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien toimien ja kasvupalveluiden yhteensovittamiselle. Kunnat ja erityisesti suurimmat kaupunkiseudut panostavat elinkeinojen edistämiseen ja työllisyyteen sekä investointeihin moninkertaisesti verrattuna nyt kasvupalveluiksi maakunnille koottaviin valtion nykymuotoisen TE-hallinnon resursseihin.

Tämä näkyy suoraan elinkeinoja ja työllisyyttä edistävän resursoinnin lisäksi muun muassa innovaatioympäristöihin panostamisena sekä monimuotoisena kasvua luovana yhteistyönä muun muassa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityskentän kanssa, jossa kuntien omistamat kehitysyhtiöt ovat usein avaintoimija. Myös kasvun kannalta tärkeä vastuu maankäytöstä, kaavoituksesta ja pitkälti myös liikennejärjestelmästä on kunnilla. Kuntien toimenpiteiden yhteensovittamisen merkitystä ja edellytyksiä on esityksessä arvioitu erittäin vajavaisesti.

Erilaiset palvelut tultaisiin sovittamaan yhteen ja tuottamaan asiakastarpeiden perusteella maakunnan vastatessa palvelujen yhteensovittamisesta. Kyseessä on iso järjestelmällinen uudistus julkisessa yritys- ja työllisyyspalvelujen kokonaisuudessa, mikä tulee aiheuttamaan merkittäviäkin muutoksia nykyiseen valtion ja kuntien väliseen yhdyspintaan.

Lain ulkopuolelle jää elinkeinojen ja työllisyyden edistämisen kannalta merkittäviä voimavaroja ja toimenpiteitä. Tästä johtuen ”kasvupalvelu” -termi on osin harhaanjohtava eikä sitä ole käytännössä määritelty.

Hallituksen esityksestä ei käy selkeästi ilmi, miten eri palvelut markkinoilla sovitetaan yhtenäisiksi ja monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin vastaaviksi kokonaisuuksiksi

9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin?

☒   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

10) Mahdollinen sanallinen perustelu

Kasvupalvelu-uudistusta rakennettaessa tulee hyödyntää muista maista saatuja kokemuksia. Yksityisten palvelujen toimivuuden varmistaminen on sitä soveltavissa maissa ollut pitkä oppimisprosessi. Vaikeus ja epäonnistumisen riski kasvavat, kun siirrytään pohjoismaisesta mallista liian pikaisella harppauksella suoraan markkinaehtoiseen malliin.

Ottaen huomioon sen, mitä esityksen tavoitteissa on todettu toimivien markkinoiden rakentumiseen liittyen (arvioitu kestävän jopa 10 vuotta), tulee huomioida kansainväliset kokemukset ja ottaa uudelleen tarkasteluun vaihtoehto, jossa lisätään vaiheittain yksityisiltä tahoilta ostettavien palvelujen määrää julkisen palvelutuotannon rinnalle.

11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3

Esitys ei tunnista eikä huomioi työllisyyden kannalta riittävästi kuntien ja kaupunkiseutujen merkitystä ja roolia. Kunnille on kertynyt paljon osaamista ja kokemusta työllisyysasioista. Lisäksi kunnat toimivat omaehtoisesti voimakkain toimin kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tulisi kehittää ja alueellisesti toimivia, hieman erilaisiakin ratkaisuja, tulisi hyväksyä.

Esityksen vaikutukset (HE, luku 4)

12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu  riittävällä tasolla?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☒   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

13) Mahdollinen sanallinen perustelu

Kasvupalvelu-uudistus ei rajaa kuntien yleiseen toimialaan perustuvaa elinkeinopolitiikan toteuttamista eikä suoraan koske tätä. Kunnat voivat edelleen toteuttaa nykyisen kaltaista elinkeinopolitiikkaa. Kunnat ja niihin in-house asemassa olevat kehittämisyhtiöt jatkavat nykyistä toimintaansa kuntien omalla ja projektirahoituksella, mutta eivät voi toimia markkinoilla kilpailutettavien palveluiden tuottajina. Uudistuksella voi kuitenkin olla välillisiä vaikutuksia kuntien itse tuottamiin elinkeinopalveluihin, mikäli maakunnan rahoittamat kasvupalveluyritykset tulevat tuottamaan osin samoja palveluita.

Kuntien on esityksen mukaan mahdollista osallistua maakuntien järjestämien kasvupalveluiden tuotantoon vain erillisten markkinoilla kilpailutilanteessa toimivien yhtiöiden kautta. Kuntien kannalta osallistuminen markkinaehtoisten palveluiden tuottamiseen olisi tuskin kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Jos palvelumarkkinoilla on tarjontaa, on relevanttia jättää palvelutuotanto siellä toimivien yritysten varaan ja jos tarjontaa ei ole, on todennäköistä, ettei myöskään kunnan omistamalla yhtiöllä olisi kannattavan toiminnan edellytyksiä. Periaatteellisesti on tärkeää, että myös kunnat voisivat niin halutessaan kasvupalveluyrityksiä perustaa ja omistaa.

HE lähtee olettamuksesta, että kasvupalvelu-uudistuksella ei ole vaikutusta kuntien yritystoiminnan ja työllisyyden edistämiseen suuntaaman rahoituksen määrään ja kohdentumiseen. Mahdolliset vaikutukset ovat kuitenkin riippuvaisia toimenpiteiden yhteensovittamisen onnistumisesta, ja tähän tulee rakentaa toimiva neuvottelujärjestelmä.

Mikäli kunnissa koetaan kasvupalveluiden olevan osinkin päällekkäisiä kuntien tuottamien palveluiden kanssa, voi se pahimmillaan johtaa kuntien resurssoinnin pienenemiseen, ja siten negatiivisiin vaikutuksiin kehitystoiminnan julkisen rahoituksen kokonaismäärän kannalta.

14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4

Markkinoilta hankittavan palvelutuotannon lisääminen on sinänsä kannatettava suuntaus ja maakunnalle on lakiluonnoksessa annettu laaja ja viimekätinen vastuu kasvupalveluista. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluisi myös vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta palvelukokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa.

Kuntien mahdollisuus tuottaa kasvupalveluja tulee olla mukana kasvupalvelu-lainsäädännössä

Asian valmistelu (HE, luku 5)

15) Vapaamuotoiset huomiot

Maan hallituksen linjauksessa 5.4.2016 maakunnille siirrettävistä tehtävistä lähdettiin siitä, että maakunnalla on mahdollisuus sopia palvelujen tuotannosta muun muassa kuntien kanssa. Nyt lausuntokierroksella oleva esitys ei tällaista keskeisen tärkeää mahdollisuutta tunnista ja tämä mahdollisuus on palautettava lakiesitykseen.

KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN

Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 §)

16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1

Kasvupalvelun määritelmä on edelleen epäselvä.  Kasvupalvelu-käsitettä tulee rajata sekä tarvittaessa täsmentää lakia muuttamalla otsikkoa esimerkiksi muotoon ”laki alueiden kehittämisestä sekä työ- ja elinkeinopalveluista”.

17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1

2 § (Määritelmät) kasvupalvelua koskevan kohdan muuttaminen seuraavaan muotoon:

….kasvupalveluilla valtion ja maakunnan yrityspalveluita ja julkisia työvoima- ja yrityspalveluita…

Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 §)

18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista  (7 §)?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

19) Mahdollinen sanallinen perustelu

Alueiden kehittämisen osalta esitys pohjautuu nykyiseen kehittämisjärjestelmään uuteen tilanteeseen sovellettuna. Lähtökohtana on kuntien ja maakunnan yhteistyö kehittämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä. Kehittämisen välineet säilyvät pitkälti samoina (mm. maakuntaohjelma ja EU -ohjelmat). Uutena menettelynä järjestelmässä on valtion ja maakunnan välinen keskustelu maakunnan kehityksen tilannekuvasta, johon valmistautuminen edellyttää maakunnalta yhteistyötä kuntien kanssa.

Lain yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu kansallisesti rahoitettujen palvelujen, aluekehittämisen ja EU:n rakennerahastotoiminnan hallinnointi- ja rahoitustoiminnan yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tavoite on sinänsä kannatettava, mutta yhteensovitus varsinkin EU-säädösten kanssa ei saa monimutkaistaa nykyistä kansallista ohjelma- ja hankerahoitustoimintaa.

20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 §)?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

21) Mahdollinen sanallinen perustelu

22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2

Kasvua ja elinvoimaisuutta on kaupunkiseuduilla tuettu myös sopimuspohjaisesti ja kokemukset valtion ja kaupunkiseutujen mal- ja kasvusopimuksista ovat positiivisia. Tällaista sopimuspohjaista kehittämistä tulee edelleen voida jatkaa ja kehittää.

23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2

Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 §)

24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☒   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

25) Mahdollinen sanallinen perustelu

Maakunnan tulee voida sopia alueen kuntien kanssa tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä, työnjaosta ja resurssien kohdentamisesta.

Maakunnan tulee myös voida delegoida järjestämisvastuu yhdelle tai useammalle kunnalle / kaupungille, jolla maakunnan arvion mukaan on riittävät taloudelliset ja muut voimavarat näiden tehtävien hoitamiseksi. Maakunta voisi myös tällöin jakaa järjestämisvastuun kunnan tai kuntien kesken, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Nämä valtiolta maakunnalle siirtyvät tehtävät tulee rahoittaa rahoitusperiaatteen mukaisesti kokonaan valtion varoista. Kuntien työllisyys – ja yrityspalveluihin suuntaamat panostukset säilyvät kunnilla alueen ja kunnan elinvoiman tukemisen resursseina.

Kasvupalveluiden järjestäjällä tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta kuntien elinkeinotoimessa ja kehittämisyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysimääräisen hyödyntämisen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa samalla kun yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.

Kuntien määräysvallassa olevien kehittämisyhtiöiden toiminnallista roolia osana julkisin varoin rahoitettua kansallista elinkeinopoliittista kokonaisuutta on uudistuksen yhteydessä syytä selkeyttää. Kaupunkineuvos Markku Andersson teki 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen kehitysyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Raportissaan ”Kehittämisyhtiö – toimiva innovaatio” Andersson teki useita nopeasti toteuttavia toimenpide-ehdotuksia sekä esitti käynnistettäväksi ”suomalainen kehittämisyhtiö 2020 –toimintamallin” valmistelun. Raportti ja sen suositukset ovat ajankohtaisia ja ne tulee ottaa huomioon kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa

26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☒   ei

☐   ei kantaa

27) Mahdollinen sanallinen perustelu 

Laissa tulee välttää liiallista ohjausta ja turvata maakunnan mahdollisuudet päättää tarpeellisista yritys- ja työvoimapalveluista. Päätös perustuu maakunnan harkintaan sen jälkeen, kun maakunta on käynyt tarpeesta neuvottelut alueensa kuntien kanssa.

28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☒   ei kantaa

29) Mahdollinen sanallinen perustelu

30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3

Keskeinen asia on valtakunnallisten ja maakunnallisten palvelujen yhteensovitus päällekkäisyyksien välttämiseksi, ei niinkään se, että valtakunnallisilla palveluilla ohjattaisiin samalla maakunnallisia palveluja.

Maakuntauudistus ja toteutettava kasvupalvelu-uudistus eivät myöskään riittävästi tunnista tarvetta kunta/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Tämä yhteistyöakseli on myös kehittämisaktiivisuuden ja hankkeiden generoitumisen kannalta keskeinen.

Kehitysyhtiöt ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja hyödyntävät ne, joille palveluista on eniten hyötyä. Vuonna 2016 SEKES-verkoston kehitysyhtiöt neuvoivat mm. TeamFinland – palveluista noin 4000 yritystä, joista yli 1000 ohjautui TeamFinland-palveluputkeen.

31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3

Pykälän 18  kohdasta 2 on poistettava maininta 10 000 euron ylittävästä summasta. Rahoituksen myöntämisen tulee säilyä julkisena viranomaistehtävänä.

Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 §)

32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta  kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

33) Mahdollinen sanallinen perustelu

Palveluntuottajia ja palveluiden tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti ja muodostettavat maakunnat ovat erilaisia väestö-, työvoima- ja elinkeinorakenteeltaan. Palvelujen tuottaminen taloudellisesti kannattavasti sekä samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat tulevaisuuden haasteita kaavaillussa mallissa.

Yhtiöittämisvelvoite on raskas ja hidas toimintamalli, joka ei tue palvelujen kehittämistä. Lakiehdotuksen monituottajamallista puuttuu kokonaan kuntien julkinen palveluntuotanto, jota ei saa rajata ulkopuolelle. Jos julkinen palvelutuotanto lisätään monitoimijamalliin, tulee ratkaisusta tarkoituksenmukaisempi.

34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 § Hallintomenettely ja julkisuus)?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

35) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lakiesityksessä kuvataan kasvupalvelujen tuottajien velvoitteita suhteessa toisiin viranomaisiin/maakuntaan/kuntayhtymään, mutta ei juurikaan suhteesta asiakkaaseen. Esityksestä ei käy ilmi, mitkä ovat tuottajan velvollisuudet suhteessa asiakkaisiin, miten toimitaan, jos asiakas haluaa vaihtaa palveluntuottajaa tai ei haluakaan palvelua ko. palveluntuottajalla tai miten järjestäjä voi puuttua laadultaan tai muuten puutteellisiin palveluihin

36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

37) Mahdollinen sanallinen perustelu

Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Myöskään yksityisiä palveluntuottajia ja palvelujen tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti, erityisen haastava tilanne on syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla. Käytännön haasteena tulee olemaan, kuinka järjestäjä pystyy tällöin asettamaan palvelun tuottajille sellaiset kriteerit ja rahoitusehdot, että palveluntuotantoa syntyy ja valinnanvapaus on mahdollista.

Aito valinnanvapaus edellyttää myös riittävää tietoa eri kasvupalveluista ja niiden saatavuudesta. Tässä isoon rooliin nousee kehittämisyhtiöiden tekemä yritysten ohjaus kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä ja kasvupalveluiden järjestäjällä, maakunnalla tai kaupunki/kuntaryhmällä maakunnan delegoimana, tulisi olla mahdollisuus kohdentaa tähän ohjaustehtävään rahoitusta.

38) Muut  vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4

39) Yksilöidyt  säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4

Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 §}

40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5

41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5

Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 §}

42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

43) Mahdollinen sanallinen perustelu

Alueiden kehittämistä koskevien vuosittaisten keskustelujen tarkoitus on luoda valtion ja maakunnan yhteinen näkemys kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä ja luoda pohja varsinaisille julkisen talouden suunnitelmaa koskeville neuvotteluille. Maakunta valmistautuu keskusteluihin mm. yhdessä alueensa kuntien kanssa. Keskustelujen lopputuloksena olisi johtopäätökset, jotka koskisivat maakunnan kehityksen kannalta erityishuomiota vaativia asioita sekä keskeisten strategioiden toteuttamista maakunnassa.

Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukuntaan tulee saada edustus myös kuntien kehitysyhtiöistä, jotta asiakasrajapinnan näkemykset tulevat parhaiten neuvottelukunnan tietoon. Esitetty prosessi vaatii tarkentamista myös sen osalta, missä muodossa keskustelujen johtopäätökset viedään varsinaiseen julkisen talouden suunnitelmaa koskevaan neuvotteluun.

44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☒   ei kantaa

45) Mahdollinen sanallinen perustelu

46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 §:n omavalvonta?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

47) Mahdollinen sanallinen perustelu

Laissa esitetty valvonta on lähtökohtaisesti neuvottelumuotoista, mikä on kannatettavaa.

48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

49) Mahdollinen sanallinen perustelu

Maakunnallisten palveluiden osalta asiat tullaan organisoimaan yhteistyön kautta ja on tärkeää, että maakunnilla on sopimusvapaus yhteistyöstä. Toiminnallisten prosessien tulee säilyä tarkoituksenmukaisina eikä erottaa yhtä viranomaisprosessin osaa esimerkiksi valtakunnallisesti hoidettavaksi.

Rahoituksen myöntäminen ja sen maksamisesta päättäminen on tyypillistä merkittävää julkista valtaa sisältävää toimintaa, jota ei pidä antaa yksityisen palveluyhtiön hoidettavaksi.

50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6

51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6

Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 §)

52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019?

☒   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

53) Mahdollinen sanallinen perustelu

Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla. Yksityisiä palveluntuottajia ja palvelujen tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti. Erityisen haastava tilanne on syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla. Käytännön haasteena tulee olemaan, kuinka järjestäjä pystyy tällöin asettamaan palvelun tuottajille sellaiset kriteerit ja rahoitusehdot, että palveluntuotantoa syntyy ja valinnanvapaus on mahdollista.

Digitaalisten palvelujen tarjoaminen on vain osaratkaisu tilanteeseen eikä poista fyysisesti saatavilla olevien palvelujen tarvetta, Mikäli palveluja ei tuoteta maakunnallisesti tai ne ovat saatavilla ainoastaan digitaalisesti tulisikin markkinapuutetilanne pääsääntöisesti todeta.

Yleisesti ottaen digitaalisten palvelujen tarjonta korostaa tarvetta kehitysyhtiön työlle lähellä asiakkaita tulkita ja välittää palveluja.

54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

55) Mahdollinen sanallinen perustelu

Markkinapuutteen toteamistapaa ja mitä markkinapuutteella tarkoitetaan kyseisessä sääntelyssä on asianmukaisesti kuvattu 22 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa erityisesti, mitä tulee maakunnan palveluntuotannon aloittamistilanteeseen.

Sen sijaan epäselväksi jää, miten maakunnan yhtiön toimintaa arvioidaan palvelutoimintaa harjoitettaessa. Kysymyksessä olevat palvelut kuuluvat hankintalain mukaan kilpailutettaviin palveluihin. Lakiluonnoksen perusteluissa ei ole juurikaan arvioitu, mikä olisi maakunnan yhtiön asema suhteessa hankintalain kilpailuttamisvaatimuksiin ja sidosyksikkösääntelyyn. Hankintalain säännökset soveltuvat myös kasvupalveluihin ja hankintalaista tulee menettelytavat, mm. millä edellytyksillä maakunnan yhtiö voi tuottaa palveluja markkinoilla säilyttäen sidosyksikköasemansa. Ks. myös kohta 57.

56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☒   ei kantaa

57) Mahdollinen sanallinen perustelu

58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7

59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7

Kommentit lakiehdotukseen  2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä

Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen)

60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen

61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen

Vapaa sana

62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?

Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin. Tieto yrityksistä, niiden tarpeista ja kyvyistä samoin kuin tieto tulevaisuuden koulutustarpeista ja työllistämisestä on kumuloitunut pitkällä aikavälillä kehitysyhtiöihin

Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamisestaan muiden, yksityisten tai julkisten palveluiden käytössä silloin, kun palvelutarvetta ei itse pystytä täyttämään. SEKES-verkoston 44 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa ja muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan.

Asiakastarpeen sekä julkisen että yksityisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjä- ja koordinaatiorooli kunnissa lähellä asiakkaita on kehittämisyhtiölle luontaista. Kehitysyhtiöt ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja hyödyntävät kehitysyhtiön toiminta-alueella ne, joille palveluista on eniten hyötyä.

Lakiesitys ei nykymuodossaan riittävästi tunnista tarvetta kunta/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua.

Kasvupalveluiden järjestäjällä, maakunnalla tai kaupunki/kuntaryhmällä maakunnan delegoimana, tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta esim. sopimusperusteisesti kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysimääräisen hyödyntämisen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa samalla kun yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin. Tieto yrityksistä, niiden tarpeista ja kyvyistä samoin kuin tieto tulevaisuuden koulutustarpeista ja  työllistämisestä on kumuloitunut pitkällä aikavälillä kehitysyhtiöihin.

Kasvupalvelu-uudistus ei rajaa kuntien yleiseen toimialaan perustuvaa elinkeinopolitiikan toteuttamista kehitysyhtiöiden toimesta eivätkä maakunnan tuottamat kasvupalvelut mitenkään korvaa kehitysyhtiöiden toimintaa. Kunnat resursoivat nyt ja tulevaisuudessa elinkeinojen edistämistä merkittävästi ja tämä näkyy myös innovaatioympäristöihin panostamisena sekä monimuotoisena kasvua luovana yhteistyönä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityskentän kanssa kehitysyhtiön toimiessa usein toteuttajana.

Kuntiin sidosyksikköasemassa olevat kehitysyhtiöt jatkavat nykyistä toimintaansa kuntien omalla ja projektirahoituksella, mutta eivät voi toimia markkinoilla kilpailutettavien palveluiden tuottajina menettämättä sidosyksikköasemaansa. Kuitenkin on tärkeää, että maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät ja tämän varmistamiseksi tulee määritellä selkeä yhteensovittamisen käytäntö. Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukuntaan tulee saada edustus myös kunnista ja SEKESistä, jotta asiakasyhdyspinnan näkemykset saadaan parhaiten neuvottelukunnan tietoon.

Lakiesityksessä käsitellään markkinapuutetilannetta ja sen vaikutuksia kasvupalveluiden tuottamiseen. Mikäli palveluja ei tuoteta maakunnallisesti tai ne ovat saatavilla ainoastaan verkon kautta, tulisi markkinapuutetilanne pääsääntöisesti todeta.

Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamisestaan muiden, yksityisten tai julkisten palveluiden käytössä silloin, kun palvelutarvetta ei itse pystytä täyttämään. SEKES-verkoston 44 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa ja muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan. Asiakastarpeen sekä julkisen että yksityisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjä- ja koordinaatiorooli kunnissa lähellä asiakkaita on kehitysyhtiölle luontaista.

Kehitysyhtiöt ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja hyödyntävät kehitysyhtiön toiminta-alueella ne, joille palveluista on eniten hyötyä. Vuonna 2016 SEKES-verkoston yhtiöt neuvoivat esim. TeamFinland – palveluista noin 4000 yritystä, joista yli 1000 ohjautui TeamFinland-palveluputkeen.

Maakuntauudistus ja toteutettava kasvupalvelu-uudistus eivät riittävästi tunnista tarvetta kun-ta/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Tämä yhteistyöakseli on myös kehittämisaktiivisuuden ja hankkeiden generoitumisen kannalta keskeinen. On vaikeaa nähdä yritysverkostojen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisen kehittämisen varaan rakentuvan innovaatiotoiminnan kehittymistä ja laajenemista ilman kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden aktiivista roolia tämän toiminnan kokoon juoksijoina.

Kasvupalveluiden järjestäjällä, maakunnalla tai kaupunki/kuntaryhmällä maakunnan delegoimana, tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta esim. sopimusperusteisesti kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysimääräisen hyödyntämisen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa samalla kun yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.

Kaupunkineuvos Markku Andersson teki 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen kehitysyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Raportissaan ”Kehittämisyhtiö – toimiva innovaatio” Andersson teki useita nopeasti toteuttavia toimenpide-ehdotuksia sekä esitti käynnistettäväksi ”suomalainen kehittämisyhtiö 2020 –toimintamallin” valmistelun. Raportti ja sen suositukset ovat ajankohtaisia ja ne tulee ottaa huomioon kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa

SEKES ry, hallitus

Lisätiedot; Toiminnanjohtaja Jaakko Helenius 0500 498 020, jaakko.helenius@sekes.fi