FORSSAN YRITYSKEHITYS OY on Forssan kaupungin elinkeinoyhtiö. Tavoitteemme on olla yrittäjän paras kumppani. Henkilöstömme on kuusi työntekijää ja yhtiömme vuotuinen liikevaihto on noin 1,7 milj. €.
Haemme yhtiömme palvelukseen vakituiseen työsuhteeseen
TOIMITUSJOHTAJAA
Olet 2020- luvun yritysvisiönääri ja sinulla on työhön sopiva koulutus ja sujuva englannin kielen taito. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Toimitusjohtajana kuulut kaupungin johtoryhmään ja työskentelet kaupunginjohtajan työparina. Tehtäväsi on toteuttaa hallituksen hyväksymää strategiaa. Vastuualueeseesi kuuluu myös FYK:n tytäryhtiöiden toiminta.
Arvostamme:
Hakemukset CV:llä ilman todistusjäljennöksiä ja palkkatoivomuksella varustettuina toimitetaan viimeistään 2.10.2017 kello 12.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@forssa.fi. Työsuhteeseen sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa.
Tiedusteluihin vastaavat: FYK:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Lähteenkorva puh. 040 831 6380 Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi puh.050 564 0001
HOSSAN KANSALLISPUISTOA TUKEVAN MATKAILUYHTEISTYÖN AKTIVOINTIHANKE (HOSSA+) KÄYNNISTYI
Hossa+ -hankkeen tavoitteena on aktivoida Hossan kansallispuistoon linkittyvän matkailualueen yrittäjät, muut toimijat ja alueen kunnat (Suomussalmi, Taivalkoski, Kuusamo) yhteistyöhön alueen matkailun kehittämiseksi.
Hossan kansallispuistoksi tulon myötä alueen matkailukysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi nykyisestä tasosta. Hossa tarvitsee kehityksen tueksi yhteistyökumppaneita ja monipuolisia palveluita, mikä edellyttää kehittämistoimia ja yritysyhteistyötä entistä laajemman alueen matkailuyritysten kanssa. Hossan kansallispuistostatus tuo lisäarvoa myös ympäröivien alueiden yrityksille ja mahdollistaa siten uudenlaisten kansallispuistoihin perustuvien matkailupalveluiden kehittämisen laajemmalla matkailualueella. Matkailun yhteistoiminta- alueena Suomussalmi, Taivalkoski ja Kuusamo on uusi, ja kunta- ja maakuntarajat ylittävä yhteistyön kehittäminen edellyttää aluksi erityisiä tiedotus- ja aktivointitoimia.
Helmikuun 2018 loppuun asti kestävän aktivointihankkeen toimenpiteinä kartoitetaan eri kuntien matkailutoimijoita ja näiden intressejä yhteisen toiminnan kehittämiseen sekä järjestetään teemapäiviä yrittäjille ja muille toimijoille ajankohtaisista kehittämistä vaativista aiheista. Yrittäjillä on myös mahdollisuus saada yrityskohtaista konsultointia käsitellyistä teemoista. Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu selvittää matkailualueen infrastruktuurin ja palveluiden kehittämis- ja investointitarpeet. Hankkeessa saadut tulokset ja näkemykset kootaan yhteen yhteisiksi kehittämistavoitteiksi ja määritellään jatkotoimenpiteet tavoitteiden toteutumiseksi.
Hanketta hallinnoi Naturpolis Oy, osatoteuttajana on Kajaanin Ammattikorkeakoulu sekä yhteistyökumppanina ja rahoittajana lisäksi Suomussalmen kunta.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Terhi Wendelin, p. 040 712 0257, terhi.wendelin@naturpolis.fi
11.8.2017
Haemme Keulinkille
TOIMITUSJOHTAJAA vakituiseen työsuhteeseen
Kehität tehtävässäsi aktiivisesti Keurusseudun elinkeinoelämää. Tehtäväsi on löytää alueellemme uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja sekä edistää yritysten kasvua. Luot uutta ja ideoit rohkeasti. Hyödynnät tehokkaasti käytössä olevia resursseja ja pystyt tavoitteelliseen toimintaan. Työskentelet tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, Keulinkin hallituksen, Keuruun kaupungin johdon, Keulinkin henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Hallussasi on myös yrityksemme operatiivinen johtaminen. Pienessä organisaatiossa et vierasta tarttua tehtävään kuin tehtävään. Keulinkilaisina meille on tärkeää hyvä ja arvostava joukkueilmapiiri.
Odotamme sinulta – kokemusta ja näkemystä mikro- ja pk-yritysten kehittämisestä – elinkeinoelämän ja sen sidosryhmien tuntemusta – laaja-alaisuutta ja pitkäjänteisyyttä – itsenäistä, aktiivista ja tavoitteellista työotetta – pitkäaikaista sitoutumista alueen elinkeinoelämän kehittämiseen – valmiutta työskennellä muuttuvissa olosuhteissa – vuorovaikutteisuutta ja sujuvaa kirjallista sekä suullista ilmaisutaitoa – tehtävään soveltuvaa koulutusta
Tehtävässä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen ja haastavan tehtävän elinkeinoelämän parissa.
Lähetä CV ja hakemuksesi palkkatoivomuksineen viimeistään 15. syyskuuta 2017 mennessä osoitteeseen: Kehittämisyhtiö Keulink Oy, Keskusaukio 3, 42700 Keuruu (kuoreen merkintä: Työhakemus) tai sähköpostilla: ritva.pohjoisvirta@keulink.fi (aiheeksi: toimitusjohtajan työpaikka).
Lisätietoja antavat keskiviikkona 30.8. klo 12-14 ja keskiviikkona 6.9. klo 12-14: suunnittelija Ritva Pohjoisvirta puh. 041-544 2193 ja Keulink Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Nuoranne puh. 040-056 5465.
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kirjeellään 22.6.2017 Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:ltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland-nimisestä osakeyhtiöstä.
Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat oman palvelutarjontansa ohella yritysten ohjaamisesta sekä yksityisten, että julkisten palveluiden käytössä.
SEKES-verkoston 45 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa ja muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan. Asiakastarpeen sekä julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjärooli lähellä asiakasta on yksi kehitysyhtiön tehtävistä osana kansallista yrityskehitysjärjestelmää.
SEKES esittää lausuntonaan seuraavaa:
Kyseessä on yrittäjien ja julkisten elinkeinopalvelujen näkökulmasta merkittävästä muutoksesta. Nykyiset Finpro ja TEKES ovat tärkeitä palveluorganisaatioita, joilla on vuosittain tuhansia pieniä yritysasiakkaita ja jatkossa Business Finlandin pitää pystyä kattamaan vieläkin suurempi yritysjoukko kuin nykyisin.
On huolehdittava, että toiminnan painopisteeksi valitaan nimenomaan pk-yritykset, jotka edustavat suurinta kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia, mutta jotka resurssiensa ohuuden vuoksi eniten tarvitsevat julkisten palveluorganisaatioiden tukea. Kasvun avaimet kansantaloudessa ovat paljolti pienten yritysten ison massan varassa.
SEKES korostaa, että Business Finlandin, muiden Team Finland -toimijoiden, tulevien maakuntien kasvupalveluiden ja kuntien elinkeinopalveluiden yhteistyön tulee olla asiakaslähtöistä ja saumatonta sekä muodostettava julkisten yrityspalvelujen katkeamaton ketju. Palvelupolut alkavat paikalliselta tasolta, jossa erityisesti pk-yritysten ensimmäisenä, luontevana kontaktina on kehitysyhtiö.
Maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin on tavoite, jonka on muututtava arjen palveluiksi ja kehitysyhtiöt takaavat kaikkien julkisten yrityspalveluiden tunnetuksi tekemisen koko valtakunnan alueella toimimalla ikkunana tähän palvelutarjoamaan. Kun Business Finland – palvelut ovat saatavilla mahdollisimman kattavasti ja niille syntyy kysyntää, on mahdollista kohdistaa palvelut yrityksille, joissa niiden vaikuttavuus on paras.
Lakiesityksessä mainitaan tavoite tuottaa yhä suurempi osa palveluista digitaalisesti. Tämä korostaa kehitysyhtiön roolia, kokemus on osoittanut, että digitaalisten palvelujen käyttö ja sen aloittaminen vaatii monessa tapauksessa lähipalveluna tuotettua henkilökohtaista ohjausta.
Luonnoksen perusteluista ilmenee tavoite kohdentaa resursseja enemmän asiakasrajapintaan sekä kotimaassa, että erityisesti ulkomailla. Ulkomaan toimintojen osalta tämä on yksiselitteisen kannatettavaa, kotimaan osalta SEKES huomauttaa tärkeydestä koordinoida yritysyhdyspintatyötä muiden toimijoiden, mm. kehitysyhtiöiden kanssa, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Maakuntien kasvupalveluiden yhdistäminen muuhun palvelutarjontaan korostaa koordinoinnin tärkeyttä.
SEKES esittää harkittavaksi mallia, jossa kehitysyhtiöt alueillaan vastaisivat Business Finland-palvelujen tunnetuksi tekemisestä ja markkinoinnista, minimissään tulee rakentaa toimiva yhteensovittamisen malli. Yhteistyö kehitysyhtiöiden kanssa kotimaan asiakasyhdyspinnassa vapauttaisi Business Finland – resursseja ulkomaan toimintaan.
SEKES edellyttää, että viraston asiakaskunnan rakenne ja eri julkisten palvelutuottajien roolit otetaan huomioon kun Business Finlandille asetetaan johtokunta ja neuvottelukuntia. Yhteistyöelimet, joissa eri toimijat ovat edustettuina ja joissa kuullaan yritysyhdyspinnassa toimivien viestiä yritysten tarpeista ovat tärkeitä sekä valtakunnallisella, että paikallisella tasolla.
Lakiluonnoksessa esitetään rahoituskeskukselle mahdollisuutta kilpailuttaa palveluja pk-yritysten puolesta. Palvelusetelin käytöstä liiketoiminnan kehityspalvelujen tarjontaan on hyviä kokemuksia ja SEKES kannattaa palvelusetelimallin laajentamista.
Lisäksi SEKES esittää TEKESin toimintaa koskevan säännöksen, joka estää toiminimiyritysten hankkeiden rahoittamisen, muuttamista. Toiminimiyritykset toimivat usein verkostoina, joiden kautta ne kasvavat ja kansainvälistyvät ja siten muodostavat kansantalouteen merkittävän kasvupotentiaalin.
SEKES ry, hallitus
Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020, jaakko.helenius@sekes.fi
Uskallat ehdottaa uutta ja toimit luontevasti ympäristössä, jossa asiat tai suuntaviivat eivät tule aina annettuina. Sinusta löytyy hankkeiden ja ideoiden läpivientikykyä sekä rohkeutta haastaa ja kyseenalaistaa. Hallitset erityisen hyvin kokonaisuuksia ja motivoidut muutoksen tuomista haasteista. Olet asiakaspalveluhenkinen ja yhteistyökykyinen henkilöstöjohtaja asiantuntijaorganisaatiollemme.
•hyvää kielitaitoa
Työ alkaa sopimuksen mukaan.
SEKES ry selvitti jäsenkyselyssään verkoston jäsenten toiminnan painopisteitä ja sisältöä. Kyselyssä selvitettiin myös Team Finland -palvelujen esittelyä verkoston asiakasyrityksille sekä palveluiden hyödyntämistä näissä yrityksissä.
Jäsenkyselyssä selvisi, että SEKES-verkosto työsti yritysneuvontapalveluita syvällisemmin vuoden 2016 aikana yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa Suomessa. Tämä vastaa noin kolmasosaa verkoston toiminta-alueen yrityksistä. Kontakteja yrityksiin kertyi vuodessa yhteensä yli 100 000 kappaletta.
Verkosto vie asiakasyrityksiin tehokkaasti myös viestiä Team Finlandin palveluista. Jäsenyritykset esittelivät Team Finland -palveluita vuoden 2016 aikana kyselyn mukaan lähes 4 000 yritykselle. Todellisuudessa määrä lienee tätäkin suurempi, sillä kyselyssä selvisivät vain erikseen kirjatut palveluiden esittelyt. Team Finland -palveluprosessiin eteni näistä yrityksistä 1020.
SEKES-verkoston yhteistyö Team Finland -toimijoiden kanssa painottuu yritysten tarpeiden seulomiseen ja Team Finland -palveluiden esittelemiseen näille yrityksille. Lisäksi yhteistyö pitää sisällään mm. teematilaisuuksia ja seminaareja. SEKES-verkoston kautta Team Finland -palveluihin ohjautuu yrityksiä, joille palveluista on eniten hyötyä.
SEKES-verkosto haluaa kehittää Team Finland -yhteistyötä edelleen. Yhteistyötä voitaisiin vahvistaa selkeyttämällä sen luonnetta ja roolijakoa. Lisäksi verkosto toivoo Team Finlandin lisäävän alueellista näkyvyyttään esimerkiksi tilaisuuksissa tai alueellisten yhteyshenkilöiden kautta. Team Finland -toimijoilta kaivattiin myös nykyistä runsaammin palautetta kehitysyhtiöiden suuntaa
Lisätiedot SEKES ry, toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020
Sitran rahoitus ja yhteistyö Kemin kaupungin kanssa edistää teollisen kiertotalouden koulutusta ja osaamista koko Suomessa. Suomi on edelläkävijä kiertotaloudessa. Sitran johdolla Suomelle laadittiin viime vuonna maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden toimintaohjelman tiekartta, jonka tavoite oli luoda yhteiskuntaan yhteinen tahtotila kiertotalouden edistämiseksi ja määrittää siihen tehokkaimmat keinot. Sitra nimesi yhdeksi tiekartan avainhankkeeksi Kemin Digipoliksen vetämän teollisen kiertotalouden innovaatioalustan. Digipolis kuuluu SEKES-verkostoon.
Jotta Kemin alueen teollisen kiertotalouden toimintamallit leviäisivät koko Suomeen, Sitra haluaa tehdä yhteistyötä alueen osaajien ja koulutuksen järjestäjien kanssa.
”Maailma tarvitsee pikaisesti edelläkävijöiden ratkaisuja siihen, miten talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön. Kehittämällä parhaita hiilineutraalin kiertotalouden ratkaisuja, Suomi voi luoda ensimmäisten joukossa uudella tavalla seuraavien 5–10 vuoden aikana kestävää hyvinvointia ja menestystä”, sanoo Sitran kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi.
”Kierto- ja biotalous ovat Kemin kaupungin strategisia kehittämisaloja. Olemme todella tyytyväisiä ja otettuja saadessamme virallistettua kumppanuuden Sitran kanssa. Tällä sopimuksella ja rahoituksella voimme yhdessä vauhdittaa Kemin Digipolis Oy:n viime vuosien menestyksellistä kiertotalouden kehitystyötä sekä kaupungin ja kansallisenkin elinvoiman luomista. Uskomme, että kiertotalouden kehitystyö tulee poikimaan uusia investointeja ja työpaikkoja tulevaisuudessa”, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.
Kemiin perustettavan kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina toimivat Digipolis, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu. Lapin ammattikorkeakoulu on valinnut kierto- ja biotalouden kehittämisen strategiseksi painopistealakseen ja panostaa asiaan jatkossa projektien lisäksi vuosittain yli 200 000 euroa strategista kehittämisrahaa, jolla perustetaan kierto- ja biotalouskeskus. Lisäksi ammattikorkeakoulu satsaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä opetuksen kehittämiseen seuraavan kahden vuoden aikana noin 400 000 euroa. Kiertotalouden koulutusmoduuli käynnistyy vuonna 2018.
Osaamiskeskuksen perustaminen on looginen jatko Digipoliksen työlle kiertotalouden edistämisessä. ”Digipoliksen teollisen kiertotalouden asiantuntijatiimi on keskuksen käytössä. Sitran rahoitus Kemin kaupungille vahvistaa asiantuntijatiimiä”, kertoo Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikka. Kemin Digipolis Oy sekä Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusteri saivat vuoden alussa merkittävän pohjoismaisen tunnustuksen, kun Pohjoismainen ministerineuvosto julkisti 25 hanketta käsittävän Best Nordic Bioeconomy Cases -katalogin. Valittujen pohjoismaisten esimerkkitapausten joukossa on Digipoliksen vetämä Arktisen teollisuuden ekosysteemi ja Kemi-Tornion kiertotalouden innovaatioalusta.
Vuonna 2014 Lappi valittiin Euroopan Komission toimesta modernin klusterikehittämisen Euroopan mallialueeksi luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa.
Lisätietoja:
Kari Poikela, Keskushankkeen vetäjä, Digipolis Oy ja Lapin AMK, kari.poikela(at)digipolis.fi, 050 435 8283 Tero Nissinen, Kemin kaupunginjohtaja, tero.nissinen(at)kemi.fi, 040 673 9880 Nani Pajunen, johtava asiantuntija, Sitra, nani.pajunen(at)sitra.fi, 050 301 0742
Lisää kiertotaloudesta: www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous
Suomen Yrittäjien järjestyksessään 25. Kunnallisjohdon seminaari järjestettiin tänä vuonna Oulussa. Tapahtuma kokosi yhteen ennätyksellisesti yli 950 kunnanjohtajaa, elinkeinojohtajaa, kunnanvaltuutettua, yrittäjävaikuttajaa ja muuta kunta-alan asiantuntijaa. Seminaarin yhteydessä käsiteltiin monin tavoin myös kasvupalvelu-uudistusta sekä kehitysyhtiöiden roolia.
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES järjesti jäsenyhtiöiden hallituksille seminaaria edeltävänä päivänä vertaistilaisuuden, jossa pohdittiin eri kehitysyhtiöitä edustavan noin 50 hengen voimin kehitysyhtiön johtamiseen liittyviä seikkoja sekä vaihdettiin ajatuksia ja ideoita. Teemoiksi nousivat kasvupalvelu-uudistus ja kehitysyhtiön merkitys yhdyspintana alueen yrityksiin, asiakas- ja omistajaviestintä sekä erilaiset parhaat käytännöt.
7.6. aamupäivällä pidettiin SEKESin ja Suomen Yrittäjien yhteistilaisuus kasvupalvelu-uudistuksesta. Tilaisuutta oli alustamassa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Ministeri Vehviläinen muistutti alustuksessaan mm. hallinnon olevan aina myös palvelua. Hän korosti myös julkisten palvelujen tarjonnassa yhden luukun periaatetta, jota kehitysyhtiötkin toteuttavat yrityspalveluissa. Ministeri nosti SEKESin ja kehitysyhtiöt sekä niiden tarpeen vahvasti esiin myös iltapäivän päätilaisuudessa pitämässään esityksessä.
Suomen Yrittäjien Antti Neimala korosti pienten ja mikroyritysten tarpeiden huomioimista uudistuksessa, sillä nämä yritykset muodostavat noin 97 % koko yrityskannasta. Lisäksi Neimala korosti yhtenäisen palveluketjun tärkeyttä aina valtakunnallisiin kasvupalveluihin saakka, sekä toi esiin vaatimuksen pitkälle menevästä markkinaehtoisuudesta kasvupalvelujen toteuttamisessa.
SEKESin Jaakko Helenius avasi esityksessään kehitysyhtiöiden kahta roolia. Kehitysyhtiöiden perusrooli on parantaa alueen elinvoimaa yrityskehityksen ja toimintaympäristön kehittämisen kautta, toisaalta se toimii yhden luukun periaatetta toteuttavana ikkunana kaikkiin julkisiin ja yksityisiin yrityskehityspalveluihin, myös maakunnan kasvupalveluihin. Helenius ei nähnyt kasvupalvelu-uudistuksen merkittävästi muuttavan kehitysyhtiöiden roolia, sillä kehitysyhtiöt eivät nykyäänkään juuri tuota palveluita TEM-konsernille eivätkä pääsääntöisesti myöskään uudelle maakunnalle.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi seminaarissa kunnallisten elinkeinoyhtiöiden palveluille olevan tarvetta jatkossakin. Hän edellytti samalla, että rajanveto markkinaehtoiseen toimintaan pysyy selvänä.
Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020, twitter; #KUJO #SEKES
9.6.2017
Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin.
Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta annettavalla lailla on tarkoitus siirtää maakunnan liittojen sekä elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskusten rahoitustehtäviä perustettaville maakunnille ja Uudenmaan kuntayhtymälle. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden myöntämistä tuista. Laki koskisi sekä kansallista varoista että Euroopan unionin varoista myönnettäviä tukia. SEKES lausuu esitysluonnoksesta seuraavaa:
1) Kuntien omistamille kehittämisyhtiöille myönnetyn toimintaympäristötuen on joissakin yhteyksissä katsottu olevan valtiontukea, jolloin tuki on myönnetty de minimiksenä. Tulkinta käytännössä estää kehittämisyhtiöitä hyödyntämästä toimintaympäristötukea. Kehittämisyhtiöt ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, eivätkä ne toimi markkinoilla. Vähintään lain perusteluissa tulee selkeästi todeta, että kuntien kehittämisyhtiöt rinnastetaan tuen saajina kuntiin, eikä niille myönnetyssä tuessa synny kiellettyä valtiontukea.
2) Joissakin kehittämishankkeissa yritysten rahoitusosuudet tulkitaan hankkeelle tuloksi, jolloin muun omarahoituksen osuus kasvaa. Aiemmissa tulkinnoissa yritysten rahoitusosuudet hankkeille ovat olleet osa hankkeen omarahoitusosuutta, mikä on luonnollinen tulkinta, koska yritykset näin osoittavat sitoutumisensa hankkeeseen jo valmisteluvaiheessa. Laissa tulee todeta, että yritysten rahoitusosuudet ovat hankkeen omarahoitusosuutta.
3) Lain pykälä 1 momentista puuttuu tuettavista toimista alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevat kehittämishankkeet ja yritystoimintaa edistävien organisaatioiden hanketoiminta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa nämä ovat kuitenkin mainittu ja siten ne on lisättävä myös pykälään.
4) Toteutettava kasvupalvelu-uudistus ei riittävästi tunnista tarvetta kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Kasvupalveluiden järjestäjälle tulee sisällyttää lakiin mahdollisuus kohdentaa rahoitusta esim. sopimusperusteisesti kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä.
SEKES ry, hallitus
Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020, jaakko.helenius@sekes.fi
21.5.2017
SEKES liittyi 15.6. pidetyssä kokouksessa European Association of Economic Development Agencies EURADAn jäseneksi. EURADAN hallitukseen valittiin Kainuun Edun Antti Toivanen ja Josekin Pekka Nuutinen, Antti valittiin myös työvaliokuntaan ja EURADAn varapuheenjohtajaksi. Heidän kautta SEKESillä on suora linkki päätöksentekoon ja valmisteluun ja Antti toimii myös EURADA-yhteyshenkilönä.
Lisätiedot: Esteban Pelayo, Director EURADA +32 4833 78008, Jaakko Helenius, SEKES, + 358 500 498 020
