16.2.2017
Etsimme Sinua, rohkea ja aikaansaava INNOVAATTORI
Haemme ennakkoluulotonta oivaltajaa tekemään kanssamme ideoista bisnestä
Etsit alueellemme sopivia innovaatioita, kehität ja kiihdytät tuotekehitystoimintaa alueemme yrityksissä ja autat jalostamaan innovaatioista sovelluksia arjen liiketoimintaan. Käynnistät, kokoat ja koordinoit poikkitoimialaisesti. Kontaktoit yrityksiä ja järjestät tilaisuuksia ja työpajoja. Toimit tiiviissä yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja Witaksen yrityskehittäjätiimin kanssa. Innovaattorin tehtävä on yhtiössämme uusi – odotamme Sinulta paljon!
Sinulla on kokemusta innovaatiotoiminnasta ja tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Tunnet tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita, joihin olet jo luonut toimivat verkostot. Työ- tai muu kokemus bio-, digi- tai kiertotaloudesta on tervetullutta. Ymmärrät pk-yritysten toimintakenttää ja toimit käytännönläheisesti. Viet asioita eteenpäin aktiivisesti ja osaat kyseenalaistaa totutut toimintamallit rakentavalla tavalla.
Pääset mukaan toteuttamaan Witaksen vuosille 2017–2020 luotua uusiin avauksiin panostavaa strategiaa. Kyse on yhdessä tekemisestä ja tavoitteenamme on rakentaa Witas-alueen elinvoimaisuutta yhteistyössä omistajakuntien kanssa tekemällä asiakaskeskeistä yrityskehittämistyötä mahdollistaen näin yritysten kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä. Tiimissämme on hyvä henki ja kova tekemisen meininki.
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi, ansioluettelosi ja palkkatoiveesi 24.2.2017 mennessä sähköpostitse [email protected].
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Mirja Arkimaa, puh. 044 765 7392.
Kehittämisyhtiö Witas Oy on vuonna 2004 perustettu pohjoisessa Keski-Suomessa toimiva elinkeinoyhtiö, joka palvelee yrittäjiä sekä yrittäjäksi aikovia kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Yhtiön omistavat Viitasaaren kaupunki sekä Pihtiputaan, Kinnulan ja Kivijärven kunnat. Yhtiön liikevaihto vaihtelee vuosittain 1 – 1,5 m€:n välillä ja henkilöstön määrä on 8-15 riippuen hankesalkun koosta.
Jokainen kasvaa saappaisiinsa eri tavalla. Jokaisella on oma polkunsa.
Prizztech Oy on kansallisesti tunnettu ja arvostettu, yksi maan merkittävimmistä kuntaomisteisista elinkeino- ja kehitysyhtiöistä. Yhtiön tehtävänä on ensisijaisesti Satakunnan hyvinvoinnin edistäminen yrityselämää vahvistamalla. Tarjoamme palveluja yritysidean kehittelystä yrityksen perustamiseen, yrityksen kasvusta ja kansainvälistymisestä yritystoiminnan vakiintumiseen ja mahdolliseen sukupolvenvaihdokseen. Palvelut toteutetaan neuvonta-, hanke – ja ohjelmatoiminnalla.
Yhtiö toimii ennakoijana ja edelläkävijänä. Sen yhteistyöverkostoon on sitoutunut satojen yritysten lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita, rahoittajia, tutkimuslaitoksia sekä korkeakouluja ja yliopistoja. Yhtiön omien asiantuntijoiden määrä on 38.
Riston lähtiessä eläkkeelle etsimme Poriin TOIMITUSJOHTAJAA, joka on jo omat saappaansa täyttänyt ja jolla on halu astua uusille poluille uusissa saappaissa. Minkälaisen jäljen sinä haluaisit jättää satakuntalaiseen elinkeinoelämään?
Tarjoamme näköalapaikan vireälle, aktiiviselle ja verkostoitumiskykyiselle henkilölle, joka haluaa edistää toimialueensa menestymistä. Lisäksi tarjoamme monipuolisia viestintäympäristöjä sekä mielenkiintoisen toimintaympäristön julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa.
Tehtävä on itsenäinen, omatoimisuutta ja näkemystä vaativa. Tehtävässä menestyminen edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, hyviä johtamis- ja vuorovaikutustaitoja, hyvää suullista ja kirjallista viestintäosaamista, laaja-alaista yritys- ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtämistä sekä kykyä toimia verkostotoimijoiden kumppanina. Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Kari Seppä puh. 044 0110089
Hallituksen jäsen Sampsa Kataja puh. 050 512 2571.
Hakemukset palkkatoivomuksineen 31.1.2017 mennessä osoitteeseen [email protected].
Financial Times on myöntänyt SEKES ry:n jäsenjärjestö Kainuun Etu Oy:lle kaksi merkittävää tunnustusta. Tunnustukset koskevat datakeskusten kehittämistä sekä yhtiön verkkostrategiaa.
Financial Times seuraa fDI Intelligence -osastollaan ulkomaisten investointien kehittymistä koko maailmassa. Osastolla arvioidaan myös eri alueiden ja kaupunkien kehityskeskusten toimintaa ulkomaisten sijoitusten näkökulmasta.
Kainuun Etu Oy sai ainoana kehitysyhtiönä maailmassa Financial Timesilta Specialism Award -tunnustuksen osaamisestaan datakeskusten kehittämisessä. Lisäksi Kainuun Etu Oy sai Korkeasti arvostettu -maininnan verkkostrategiastaan. Tämä maininta myönnettiin Kainuun Edun ohella Barcelonalle, Edinburghille ja Manchesterille, parhaana palkitun Berliinin lisäksi.
– Financial Times seuraa oma-aloitteisesti kehitysyhtiöiden toimintaa omilla Business Intelligence -työkaluillaan, valottaa Kainuun Etu Oy:n FDI- ja ICT-palveluista vastaava johtaja Carl Wideman. – Financial Times on havainnut, että datakeskusstrategiamme on herättänyt sijoittajissa kiinnostusta. On hyvin kannustavaa, että pieni alueemme on ainoana saanut tunnustusta tämän erikoisalueen osaamisesta.
– Financial Times nimesi jo kesäkuussa Kainuun seudun kuudenneksi Euroopan pienistä alueista ulkomaisten sijoitusten kohteena tulevaisuudessa. Nämä tunnustukset ovat suuri kunnia, ei vain Kainuulle vaan koko Suomelle, toteaa toimitusjohtaja Antti Toivanen Kainuun Edusta.
Myös ulkomaisia sijoituksia pääkaupunkiseudulle tavoitteleva Helsinki Business Hub sai tunnustusta Financial Timesilta. Helsinki huomioitiin pk-yritysten tukemisessa yhdessä Hong Kongin, Leipzigin, Skotlannin ja Amsterdamin kanssa.
– Alueidemme markkinointi ulkomaisten sijoitusten kohteena kuuluu suomalaisten kehitysyhtiöiden perustehtäviin, ja SEKES tukee jäsenverkostoaan tämän tehtävän toteuttamisessa. Financial Timesin myöntämät tunnustukset kertovat onnistuneesta työstä tällä saralla, toteaa toiminnanjohtaja Jaakko Helenius SEKES ry:stä.
Lisätiedot:
Carl Wideman, puh. 044 551 4621 tai [email protected]
Antti Toivanen, puh. 044 551 4554 tai [email protected]
Jaakko Helenius, puh. 0500 498 020 tai [email protected]
Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä sekä auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä. Lisäksi yhtiön tehtävänä on kehittää avainklustereita ja niiden toimintaedellytyksiä.
Suomen elinkeino- ja kehitysyhtiöt SEKES ry:n tavoitteena on monipuolistaa ja vahvistaa jäsenverkoston osaamista ja resursseja. SEKES tarjoaa jäsen-organisaatioilleen kanavia, mahdollisuuksia ja toimintamalleja kehitystyön toteuttamiseen ja valjastaa verkoston resurssit kuntien ja yhteistyökumppaneiden tehokkaaseen käyttöön. Kaikkiaan SEKESiin kuuluu 42 jäsentä.
29.11.2016
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry valitsi vuosikokouksessaan 17.11.2016 yhdistykselle hallituksen vuodelle 2017. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jukka Rantanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä.
SEKESin hallitukseen 2017 kuuluvat:
Jukka Rantanen, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (hallituksen puheenjohtaja)
Ulla Poppius, Posintra Oy
Johanna Väyrynen, Wirma Lappeenranta Oy
Minna Heikkinen, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
Martti Husu, Kouvola Innovation Oy
Anne Pesola, Kokkolanseudun Kehitys Oy Kosek
Jari Hentilä, Naturpolis Oy
Ulla Haggren, Jämsän kehittämisyhtiö Jämsek Oy
Kimmo Heikka, Kemin Digipolis Oy
Hallituksen asiantuntijajäseninä toimivat Jarkko Huovinen Kuntaliitosta ja Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä.
SEKES ry:n muodostavat kuntien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan. SEKESin missio on vahvistaa yritysten kilpailukykyä, mikä luo pohjaa alueellisen elinvoiman vahvistamiselle ja edelleen kansalliselle hyvinvoinnille,
– Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema kasvupalvelu-uudistus ja sen vaikutus kehittämistoimintaan on yksi ajankohtaisista teemoista, joihin uusi hallituksemme tulee keskittymään, toteaa Jaakko Helenius SEKESistä.
– Kehitysyhtiöillä on alueellisen kehitystehtävänsä ohella keskeinen kansallinen rooli yritysyhdyspinnan hallinnassa. Kehitysyhtiöt toimivat yritysten lähikontaktina koko yritystoiminnan kehittämistä edistävään julkiseen ja yksityiseen palvelutarjoomaan.
Lisätiedot:
Jaakko Helenius, puh. 0500 498 020 tai [email protected]
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kuntien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan. SEKES-verkostolla on merkittävä rooli yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoiman vahvistajana. Kaikkiaan SEKESiin kuuluu 44 jäsentä.
SEKES ry:n jäsenyhtiö Kainuun Etu Oy on valittu vuoden 2016 parhaaksi kehitysyhtiöksi Euroopassa. Palkinnon myönsi Euroopan kehitysyhtiöiden liitto Eurada, ja se luovutettiin Kainuun Etu Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivaselle Euradan vuosikokouksessa Italiassa.
Kainuun Etu Oy sai palkintoraadilta kiitosta palvelumallistaan, jossa kehittämiseen liittyvät tahot on koottu yhden luukun periaatteella toimivaksi. Kustannustehokas yrityslähtöinen palvelumalli on jalkautettu hyvin ja Kainuun Etu on kolminkertaistanut asiakkaidensa määrän. Palvelumalli on uudistanut koko yrityskehittämisen konseptia, ja toimii inspiraationa muille eurooppalaisille kehitysyhtiöille.
– Kainuun Etu Oy keskittyy ainutlaatuisella, innovatiivisella tavalla alueensa yritysten kasvattamiseen, uudistamiseen ja pk-yritysten kansainvälistymiseen, perustelee Esteban Pelayon Euradasta.
– Kainuun Etu Oy:n palkittu palvelumalli on esimerkki konseptista, jolle on varmasti kiinnostusta myös muissa suomalaisissa kehitysyhtiöissä. SEKES ry tarjoaa toimivan kanavan ja verkostot hyvien käytäntöjen jakamiseen suomalaisten kehitysyhtiöiden välillä, ja voi tukea myös tämän palvelumallin leviämistä. Roolimme on edistää alueellisten kehitysyhtiöiden välistä yhteistyötä sekä parantaa kehitysyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja -ympäristöä, toteaa Jaakko Helenius SEKES ry:stä.
Kainuun Etu Oy:n kehittämä palvelumalli herätti myös kansainvälistä kiinnostusta Euredan vuosikokoukseen osallistuneissa kehitysyhtiöissä.
– Välittömästi palkinnonjaon jälkeen useat kehitysyhtiöt ja EU-komission edustajat ilmoittivat haluavansa tulla tutustumaan Kainuun Etu Oy:n luomaan Euroopan parhaaseen yritysten palvelumalliin, toteaa toimitusjohtaja Antti Toivanen Kainuun Etu Oy:stä. – Palkinto on Kainuun Etu Oy:n koko ahkeran henkilökunnan ansiota. Se on saatu innovatiivisella toimintamallilla ja kovalla työllä yritysten eteen.
Palkinto vuoden parhaalle eurooppalaiselle kehitysyhtiölle myönnettiin nyt toista kertaa. Vuonna 2015 palkinnon sai hollantilainen kehitysyhtiö Oost NV.
Lisätiedot:
Antti Toivanen, puh. 044 551 4554 tai [email protected]
Jaakko Helenius, puh. 0500 498 020 tai [email protected]
Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä sekä auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä. Lisäksi yhtiön tehtävänä on kehittää avainklustereita ja niiden toimintaedellytyksiä.
Kehittämisyhtiöt ovat kuntien omistamia, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin.
Kehittämisyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, välittävät tietoa tarjolla olevista palveluista, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamisestaan muiden palveluiden käytössä silloin, kun palvelutarvetta ei itse pystytä täyttämään. Asiakastarpeen ja julkisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjä- ja koordinaatiorooli on kehittämisyhtiölle luontaista.
ELY-keskusten ja TE-toimistojen resurssit yritysasiakkaiden ohjaamisessa ovat supistumassa. Kuntien kehittämisorganisaatiot ovat siten entistä vahvemmin se toimija, jolla on kontaktipintansa ansiosta edellytys toimia kattavasti kaikkien julkisten yrityspalveluiden jakelukanavana.
Kehittämisorganisaatiot ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että Tekesin, TE -toimistojen, ELY-keskusten, Finnveran ja Finpron yrityspalveluja hyödyntävät kehitysyhtiön toiminta-alueella ne asiakkaat, joille niistä on eniten hyötyä. Julkisia yrityspalveluja on saatava hakemaan yhä suurempi joukko yrityksiä, jotta palvelut voidaan kohdentaa vaikuttavuudeltaan parhaisiin.
Maakuntauudistus ja toteutettava kasvupalvelu-uudistus eivät riittävästi tunnista tarvetta kunta/kehittämisyhtiö – maakunta akselin yhteistyölle. Julkista yrityspalvelua olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden työtä asiakasyhdyspinnassa rahoitetaan osin myös valtion toimesta.
Kasvupalvelu-uudistuksessa olisi tunnistettava kehittämisyhtiöiden rooli yritystoiminnan kehittymisessä, innovaatiotoiminnan edistämisessä sekä julkisen yrityspalvelun jakelukanavana yritysyhdyspinnassa. Siihen tulisi sisällyttää rahoituksellisia elementtejä, jotka vahvistavat kuntien/kehittämisyhtiöiden ja maakuntien / Tekesin yhteistyötä asiakasyhdyspinnassa silloin, kun kyse ei ole markkinoilla tuotettavasta ja kilpailutettavasta palvelusta.
Kaupunkineuvos Markku Andersson teki 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen kehittämisyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Raportissaan ”Kehittämisyhtiö – toimiva innovaatio” Andersson teki useita nopeasti toteuttavia toimenpide-ehdotuksia sekä esitti käynnistettäväksi ”suomalainen kehittämisyhtiö 2020 –toimintamallin” valmistelun. Raportti ja sen suositukset ovat ajankohtaisia ja ne tulee ottaa huomioon kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa.
SEKES ry, hallitus
Lisätiedot:
Jaakko Helenius, toiminnanjohtaja
0500 498 020, [email protected]
Eduskunta
Talousvaliokunta
Talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:ltä lausuntoa hallituksen esityksestä uudeksi hankintalaiksi (HE 108/2016 vp). SEKES ry esittää lausuntonaan seuraavan:
Kokonaisuutena keskeiset muutokset kuten hankintojen jakaminen osiin, hankintaprosessin (sis. vertailuperusteiden käyttö) yksinkertaistaminen ja mahdollisuus täydentää tarjouksia ovat oikeansuuntaisia ja tukevat pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin.
Elinkeinoelämä on vahvasti tukenut kansallisten kynnysarvojen nostoa. Tämä keventää pienehköihin hankintoihin liittyvää taakkaa. Paikallisesta näkökulmasta kynnysarvojen nostaminen on hyvä asia, se mahdollistaa pienehköjen hankintojen kohdentamisen alueen yrityksille. Kynnysarvon nosto tuo samalla paineita kehittää pienhankintaprosesseja, jotta vältetään tuttujen toimittajien perusteeton suosiminen.
Lakiesityksessäkin todetaan, että kynnysarvojen nosto lisää tarvetta hankintayksiköiden sisäisille ohjeistuksille. Hankintayksikköä tulisi kannustaa markkinaselvityksiin ja varhaisen vaiheen vuoropuheluun ja siihen tulisi olla tarjolla tukea myös kynnysarvot alittavissa hankinnoissa.
Innovaatiokumppanuus on hyvä lisäys hankintalakiin, ja mahdollistaa nykyistä joustavammin tuotekehitysprosessin yhdessä valitun kumppanin kanssa. Epäselväksi jää, millä perusteilla todetaan, että potentiaalisia ratkaisun tarjoajia onkin vain yksi. Miten hankintayksikkö voi luotettavasti tunnistaa ja ennakoida tämän? (Esim. yritys x onkin kehittämässä tuotetta ilman että siitä on tietoa).
Kilpailullinen neuvottelumenettelyn käyttöala laajenee mutta neuvottelujen kulkua ja erityisesti neuvottelujen kohdetta on rajoitettu. Vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet eivät voi olla neuvottelujen kohteina. Käytännössä neuvottelumenettelyn ja rajoitetun menettelyn käyttö sekä hyödyllisyys jää nykyistä vähäisemmäksi.
Sidosyksikköhankinnoissa ulosmyyntirajaa ei tule kiristää nyt esitettyä 5% tiukemmaksi. Markkinapuutetilanteessa sovellettava, nykyisen käytännön mukainen 10% ulosmyyntiraja on tarpeellinen, samoin siirtymäaika vuoden 2019 alkuun.
Hankintaneuvonnan laajentaminen on kannatettava ja yhdessä Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontavelvoitteen kanssa kehittänee hankintatoimintaa lakiesityksen tarkoittamaan suuntaan.
Kunnioittavasti,
SEKES ry
”10 000 neuvonantajaa” -kampanja on yhteiskampanja erilaisille organisaatioille. EK:n, Boardion ja Tekesin käynnistämän kampanjan tavoitteena on erityisesti auttaa yrityksiä löytämään juuri tarvitsemaansa osaamista. Kampanjan sivustolle kootaan tietoa ja työkaluja, joiden tarkoituksena on helpottaa sopivan mentorin löytämisessä.
Lue koko artikkeli täältä
Jaakko Helenius (MMM, MBA) on nimitetty Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.8.2016, jonka jälkeen nykyinen toiminnanjohtaja Yrjö Westling siirtyy eläkkeelle.
Helenius on työskennellyt aiemmin mm. toimitusjohtajana Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKELissä, Helsinki Business And Science Parkissa sekä Polttimo Yhtiöt / Oy Maltax Ab:ssä.
”Otan tehtävän vastaan innostuneena ja näen SEKESin 43 jäsenyhteisöä ja niissä työskentelevät 1000 ammattilaista ainutlaatuisena voimavarana kansallisessa elinkeino- ja yrityskehityksessä.
Koen SEKES-verkostolla olevan myös laajoja mahdollisuuksia osapuolia hyödyntävään yhteistyöhön Työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden alan toimijoiden kanssa.
Erityisesti nykyisessä taloudellisesti haastavassa tilanteessa tämän yhteistyön syventäminen on yksi keskeinen tehtävä, jotta kansalliset resurssit uuden kasvun luomisessa tulevat täysimääräisesti hyödynnettyä”, toteaa Helenius.
Lisätiedot:
Hallituksen puheenjohtaja Jukka Rantanen, 044 749 92 88
Jaakko Helenius, 0500 498 020
Yrjö Westling, 050 5252141
SEKES – verkoston 43 jäsenyhtiötä kattaa lähes 90 % kaikista alueellisista elinkeino- ja kehitysyhtiöistä ja verkostossa työskentelee noin 1000 yrityskehittämisen ammattilaista. Kaikkiaan verkosto kontaktoi vuosittain noin 35 000 yritystä.
SEKESin toiminnan tavoitteena on monipuolistaa ja vahvistaa jäsenverkoston osaamista ja resursseja elinkeino- ja toimintaympäristön kehityksessä. Verkosto antaa mahdollisuuden hyödyntää yksittäisten organisaatioiden erityisosaamista ja tarjoaa vastaavasti yksittäisille organisaatioille mahdollisuuden osallistua suurempiin kokonaisuuksiin.
