SavoGrow on kuuden kunnan (Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto) alueella toimiva elinkeino- ja elinvoimayhtiö. Yhtiö kuvaa aluettaan Pohjois-Savon ”villiksi länneksi”, mikä kuvaa valintaraadin mielestä maantieteellisen sijainnin lisäksi hienosti SavoGrown kykyä tehdä asioita rohkeasti, uudella tavalla ja hyvässä mielessä kotiin päin vetäen.
Yhtiö on toiminut kohta neljän vuoden ajan tuottaen alueen yrittäjille ja kunnille monipuolisia palveluita elinkeinoihin ja kehittämiseen liittyen. Lyhyestä iästään huolimatta, yhtiön toiminta on jo saanut positiivista huomioita mm. menestymällä valtakunnallisessa Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) -kyselyssä.
SavoGrown perustajakunnilla on ollut vahva yhteinen tahtotila ja tarve perustetulle yhtiölleen. Tarve on selvästi kummunnut alueen yrittäjistä. Yhtiön henkilöstö tekee määrätietoista työtä jalkautuen ja kuunnellen asiakkaitaan eli yrittäjiä. Erinomaisen, paikallisen elinkeinoasiamiestoiminnan lisäksi yhtiön rooli maakunnallisena vaikuttajana ja kehittämishankkeiden vetäjänä saa valintaraadilta suitsutusta.
– Ilman SavoGrown kaltaista toimijaa pohjoissavolaiset yritykset eivät olisi pystyneet hyödyntämään EU-rahoja näin tehokkaasti. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin perustyö, jota yhtiön koko sitoutunut henkilöstö toteuttaa lähellä yrittäjää, toteaa Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen.
SavoGrown alueen yritykset ovat kasvaneet ja menestyneet. Viimeisen 10 vuoden aikana alueen keskimääräinen liikevaihdon kasvu on ollut 4 % vuodessa. Kasvu on ollut selvästi maakunnan paras.
SavoGrow Oy:n toimitusjohtaja Olli Tiaisen mukaan erinomaiset yrittäjät ja yritykset ovat tehneet ja tulevat myös tulevaisuudessa tekemään tuloksen, mutta SavoGrow haluaa olla aktiivisesti tukemassa yritysten kehittämistyötä ja kehittymistä.
– Suuri kiitos yhtiön toimintaedellytyksistä kuuluu luonnollisesti omistajakuntien Keiteleen, Pielaveden, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon ja Vesannon päättäjille, Tiainen toteaa.
Kunnat olivat SavoGrown toimintaa suunniteltaessa hyvin yksimielisiä yritysten ja niille suunnattujen palveluiden merkityksestä kuntien elinvoimalle.
– Tärkein toiminnallinen linjaus oli yrityspalvelujen tuottaminen lähipalveluna. Tämä toteutettiin joidenkin mielikuvissa vanhanaikaisena elinkeinoasiamiespalveluna, jossa jokaisessa omistajakunnassa on vastuullinen elinkeinoasiamies. Heidän työpöytänsä on sijoitettu kuntiin eli lähelle asiakkaita. Ratkaisu on osoittautunut hyvin toimivaksi ja mikä tärkeintä, tällä mallilla yritykset löytävät helposti palvelut, Tiainen kertoo.
Kiitokset ansaitsevat myös varsinaiset tekijät, eli SavoGrown henkilökunta.
– Meillä on sitoutunut ja osaava porukka, jolla on oikea palveluasenne. Työyhteisössä on lisäksi hyvä henki, niin tuloksiakin tulee, Tiainen muistuttaa.
Tiaisen mukaan huomiointi ja palkitseminen ovat aina myönteisiä asioita ja antavat lisäpotkua työhön.
– Tämä palkinto tuntuu erityisen hyvältä kahdesta syystä. Ensinnäkin palkinnon myöntäjä on hyvä yhteiskumppani, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja toiseksi Savon Yrittäjien jäsenistö muodostaa merkittävän osan SavoGrown asiakaskunnasta, hän summaa.
Vuoden Yrittäjäteko -palkinto myönnetään vuosittain. Aiempia palkinnonsaajia ovat olleet yrittäjä Ismo Apell, toimitusjohtaja Antero Vartiainen, toimitusjohtaja Eino Fagerlund, toimitusjohtaja Sami Kapanen, Kiuruveden Elomessut, toimittaja Ilpo Lommi, Sonkajärven Eukonkanto ja toimitusjohtaja Väinö Korhonen.
Vuoden Yrittäjäteko 2018 -palkinto jaetaan Savon Yrittäjien syyskokouksessa 24.11.2018.
Lisätietoja:
Olli Tiainen, toimitusjohtaja Kehitysyhtiö SavoGrow Oy puh. 020 746 4620
Arto Nykänen, toimitusjohtaja Savon Yrittäjät puh. 044 368 0501
Yrjö Ronkainen, puheenjohtaja Savon Yrittäjät p. 050 550 6969
16.11.2018
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry valitsi vuosikokouksessaan 15.11.2018 yhdistykselle hallituksen vuodelle 2019 Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Martti Husu, Kouvola Innovation Oy.
SEKESin hallitukseen 2019 kuuluvat:
Martti Husu, Kouvola Innovation Oy, (hallituksen puheenjohtaja)
Risto Alaheikka, Pyhäjärven Kehitys Oy
Maria Jokinen, Forssan Yrityskehitys Oy
Juha Kauppinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Jouko Laitinen, Navitas Kehitys Oy
Jyrki Moilanen, Yrityssalo Oy
Elina Pekkarinen, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy KEUKE (vpj)
Jarl Sundqvist, Ab Jakodstadregionens Utvecklingsbolag Concordia
Antti Toivanen, Kainuun Etu Oy
Asiantuntijajäseninä toimivat Jarkko Huovinen Kuntaliitto, Susanna Kallama Suomen Uusyrityskeskukset ja Satu Grekin Suomen Yrittäjät
Lisätiedot:
Jaakko Helenius, puh. 0500 498 020 tai [email protected]
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kaupunkien ja kuntien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan. SEKES-verkostolla on merkittävä rooli yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoiman vahvistajana. SEKESiin kuuluu 48 kehittämisorganisaatiota, Suomen Yrittäjät, Suomen Uusyrityskeskukset, Kuntaliitto sekä alan kv-järjestö EURADA.
Vuonna 2017 SEKESin jäsenorganisaatiot työskentelivät syvemmin noin 30 000 yrityksen kanssa ja kaikkiaan kontakteja oli vajaa 100 000.
Suomen Uusyrityskeskukset SUK ry ja Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry ovat liittyneet toistensa jäseniksi ja tiiviistävät yhteistyötään. Sekä uusyrityskeskusten että kehitysyhtiöiden valtakunnalliset verkostot vahvistavat alueiden elinvoimaa kehittämällä yritystoimintaa ja sen edellytyksiä. Yhteistyötä syventämällä saadaan yrityskehitys-resursseille nykyistä parempi vaikutus.
Uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden yhteistyö eri alueilla on tiivistä. Monilla alueilla uusyrityskeskus ja kehitysyhtiö ovat joko samaa organisaatiota tai toimivat samoissa tiloissa. Kentällä tapahtuvan yhteistyön tulee näkyä myös uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden järjestöjen toiminnassa. Ne voivat suunnitella yhteisiä toimintamalleja, levittää hyviä käytäntöjä, oppia toisiltaan ja sovittaa toimintansa toisiaan tukeviksi – koko yrityskehitysketjun hyväksi.
– Kehitysyhtiön ja uusyrityskeskuksen toiminta on jo nykyisellään monesti saumatonta ja ne palvelevat yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. On luonnollista, että järjestöt seuraavat kehitystä ja hakevat malleja, joilla koko kehitysketjun toimintaa voidaan tehostaa. Yhtenä nopeasti toteutettavana toimena näen tiedottamisen sekä tietojen ja käytänteiden vaihdon. Samoin voimme yhdessä tuoda yrityskehitykseen liittyviin laki-, rahoitus- ja organisointialoitteisiin kattavan ja painokkaan näkemyksen, toteaa SEKESin toiminnanjohtaja Jaakko Helenius
Uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden toiminnassa on yhteinen perustavoite, yritys-toiminnan synnyttäminen ja kehittäminen. Uusyrityskeskusten rooli on auttaa yrittäjyyttä suunnittelevia ja alkavia yrittäjiä ennen kuin yritys on perustettu tai yritystoiminta vakiintunut ja niiden asiakkaat ovat pääosin yksityishenkilöitä. Kehitysyhtiöt palvelevat yrityksiä niiden myöhemmissä vaiheissa tarjoamalla konsultointia, sparrausta, hankepalveluja- ja rahoitusta, kontakteja sekä kanavan muihin yksityisiin ja julkisiin yrityskehityspalveluihin.
Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtajan, Jari Jokilammen, mielestä hyvällä yhteistyöllä voidaan auttaa yrittäjiä menestymään:
– Uusyrityskeskuksen neuvonnan avulla perustettu yritys on luontevaa ohjata kehitysyhtiön palvelujen piiriin – varsinkin, jos yrityksellä on suunnitteilla sellaisia kasvu-, kansainvälistymis- tai kehityshankkeita, joissa tarvitaan alueen osaajien yhteistyötä. Myös yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia voidaan helpottaa uusyrityskeskusten ja kehitysyhtiöiden välisellä yhteistyöllä
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kaupunkien ja kuntien kehitysyhtiöt tai elinkeinotoimet kautta maan. Jäseniä on 51 ja niiden henkilömäärä on vajaa 700. Vuonna 2017 SEKESin jäsenorganisaatiot työskentelivät syvemmin noin 26 000 yrityksen kanssa ja kaikkiaan kontakteja oli yli 80 000
Suomen Uusyrityskeskukset ry on paikallisten uusyrityskeskusten yhteistoimintajärjestö. Suomen 29 uusyrityskeskusta tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa alkaville yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. Uusyrityskeskus-verkoston taustatukena on yli 1500 yrityselämän asiantuntijaa. Uusyrityskeskusten neuvonnalla on ISO 9001:2015 -laatusertifikaatti. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa.
Lisätiedot
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry Jaakko Helenius, toiminnanjohtaja p. 0500 498 020 [email protected]
Suomen Uusyrityskeskukset ry Jari Jokilampi, toimitusjohtaja p. 0500 731 445 [email protected]
Olemme pienen kaupungin neljän työntekijän laaja-alainen kehittämisyhtiö. Vastaamme mm. Ikaalisten kaupungin elinkeinotoimesta sekä markkinointiin ja matkailuun liittyvistä tehtävistä.
Etsimme toimitusjohtajaksi monipuolisen kokemuksen omaavaa positiivista, energistä, ulospäin suuntautunutta ja oma-aloitteista ammattilaista.
Arvostamme verkosto- ja esimiestaitoja sekä aitoa innostusta Ikaalisten kehittämiseen. Tehtävän suorittamisessa on eduksi hankeosaaminen, kielitaito sekä kokemus kehittämistoiminnasta ja kunnallishallinnosta.
Edellytämme kokemusta elinkeinotoiminnan kehittämisestä sekä tehtävään soveltuvaa koulutusta.
Sähköiset hakemukset perjantaihin 26.10. klo 12 mennessä osoitteella [email protected] ja mukaan tulee liittää CV.
Lisätietoja antavat kaupunginjohtaja Kari Tolonen 044-7301 250 ja Oy:n hallituksen pj. Timo Tallila 044-7301 256.
Lomapalkkojen ja lomarahojen käsittelystä rakennerahastohankkeissa
SEKES ry tuo ministeriön tietoon seuraavaa ja pyytää toimia ongelman ratkaisemiseksi.
Kansallisissa rakennerahastohankkeissa ohjelmakaudella 2014-2020 ei ole enää hyväksytty lomapalkka- ja lomarahavarauksia hankkeen tukikelpoisina kustannuksina kuten aiemmalla ohjelmakaudella vielä yleisesti monen rahoittajaviranomaisen osalta hyväksyttiin. Tämä perustuu Valtioneuvoston asetukseen rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukilepoisuudesta siitä, että kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on se, että kustannukset ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia.
Käytäntö aiheuttaa suuria ongelmia hankkeiden toteuttajalle, sillä lomapalkkojen ja lomarahojen osuus henkilön palkkakustannuksista on merkittävä ja tämän perusteella hankkeet jäisivät toteuttajalle tappiollisiksi. Nykyisissä hankkeissa on paljon osa-aikaista henkilöstöä, jotka työskentelevät useammalle hankkeelle, eikä hankkeen päättyminen tarkoita henkilön työsuhteen päättymistä, ja näin ollen loman pitämistä ja jäljelle jäävien lomien lomapalkkojen ja -rahojen maksamista.
Maaseutuviraston Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoittamissa hankkeissa tätä ongelmaa ei ole, sillä lomapalkat ja -rahat voidaan hakea maksuun kuukauden kuluessa siitä, kun lomapalkka ja -lomaraha on viimeistään hankkeessa työskennelleelle henkilöstölle maksettu. Aikajänne tässä tapauksessa on kuitenkin viimeisen maksuerän osalta melko pitkä.
Joissain kehitysyhtiöissä lomapalkan ja lomarahan maksattamisen ongelma on ratkaistu siten, että hankkeessa työskentelevältä henkilöltä pyydetään hankkeen päättyessä suostumus siihen, että hänelle voidaan maksaa hankkeen osuus lomapalkasta- ja lomarahasta etukäteen. Tällöin ehto siitä, että kustannukset ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia, täyttyy. Tämä on kuitenkin ikävää työntekijän kannalta koska ennakkoon maksettujen lomapalkkojen ja -rahojen osuus vähennetään henkilön palkasta silloin, kun nämä vuosiloman pitoaikana tulisivat maksetuiksi. Aikajänne tällaisessa tapauksessa voi olla jopa yli vuoden mittainen.
Ongelmana on myös se, että henkilölle on voitu maksaa useassa pienessä erässä moneen otteeseen ennakoita, ennen kuin lomapalkat ja -rahat tulisivat tosiasiallisesti maksettavaksi, mikä aiheuttaa ylimääräistä työtä.
Syyskuussa 2018 esim. Prizztech Oy Porissa on saanut rahoittajaviranomaiselta ohjeistuksen, jonka perusteella ennakkoon maksaminen ei vielä täytä tukikelpoisuuden ehtoja, vaan lomien pitää olla myös pidettyjä. Näin he eivät voisi hakea lomapalkkoja ja -rahoja lainkaan maksuun viimeisessä maksatuksessa, sillä esimerkiksi talviloma tulee pidettäväksi 31.3.2018 päättyneeltä lomakaudelta vasta viimeistään 30.4.2019 mennessä. Mikäli hanke on päättynyt esimerkiksi 31.3.2018, on täysin mahdotonta, että loma olisi pidettynä hankkeen päättyessä.
Kuitenkin lomien tosiasiallinen kustannus on hanketoimijalle syntynyt sillä hetkellä, kun henkilön työsuhde on alkanut ja vuosilomat ovat vuosilomalain säännösten mukaisesti alkaneet kertyä.
Kunnioittaen,
SEKES ry
Tapani Laitinen aloittaa Kehittämisyhtiö Witaksen toimitusjohtajana loppuvuodesta. Laitinen siirtyy uuteen tehtäväänsä Savogrow Oy:n palveluksesta, jossa hän on toiminut elinkeinoasiamiehenä vastuualueenaan Keiteleen kunta ja koko alueen rahoitusasiantuntijan tehtävät.
Laitinen on työskennellyt aikaisemmin Kainuun ELY-keskuksessa yritystutkijan ja rahoituspäällikön viroissa sekä Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksella yliassistenttina ja tutkijana.
Laitinen on valmistunut Ekonomiksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1998 pääaineenaan pk-yritysten johtaminen. Pian tämän jälkeen Laitinen suoritti tohtorin väitöskirjan jatko-opinnot kahdessa pk-yrittäjyyden johtavassa yliopistossa Barcelonassa ja Växjössä.
Laitisen arvomaailmassa korostuvat luottamus, avoimuus ja rehellisyys. Työssään hän painottaa yhteistyön merkitystä kaiken kehittämisen edellytyksenä.
Perheellinen Laitinen asuu tätä nykyä Kuopiossa. Vapaa-aikanaan entinen jalkapalloilija harrastaa kuntoliikuntaa, lukemista, mökkeilyä ja matkustelua.
Lisätietoja antavat:
Tapani Laitinen, puh. 040 5941 149 (kotinumero)
Mirja Arkimaa, puh 044 765 7392
SUOMEN YRITTÄJIEN TIETOISKUT KUNTAMARKKINOILLA
TEE KUNNASTASI YRITTÄJÄYSTÄVÄLLINEN keskiviikko 12.9. klo 11.30—11.50 K-kerroksen Tietolinja
-elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannamari Heinonen, Suomen Yrittäjät – kunnanjohtaja Esko Poikela, Lieto – kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Seinäjoki – kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita, Ruovesi
SOTE-UUDISTUS SYNTYY PALVELUSETELILLÄ keskiviikko 12.9. klo 12.00—12.20 3. kerroksen tila A3.25
– elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, Suomen Yrittäjät – toiminnanjohtaja Ismo Partanen, LPY – toiminnanjohtaja Leila Salonen, Suomen Kuntoutusyrittäjät
TEE KUNNASTASI YRITTÄJÄYSTÄVÄLLINEN torstai 13.9. klo 11.30—11.50 3. kerroksen tila A3.25
– elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannamari Heinonen, Suomen Yrittäjät – kunnanjohtaja Ari Ranta-aho, Muurame
SOTE-UUDISTUS SYNTYY PALVELUSETELILLÄ torstai 13.9. klo 12.20—12.50 K-kerroksen Tietolinja
– elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, Suomen Yrittäjät – toiminnanjohtaja Ismo Partanen, LPY – toiminnanjohtaja Leila Salonen, Suomen Kuntoutusyrittäjät
JULKISET HANKINNAT JA PAIKALLINEN ELINVOIMA – VIRTAA JA VOIMAA PK-YRITYKSILLE keskiviikko 12.9. klo 16-16:45 3. kerroksen tila B3.1
Pk-yritykset ovat maakunta- ja sote-uudistuksen paineessa. Kuinka turvata niiden asema julkisissa hankinnoissa? Miten lisätä draivia yritysverkoston rakentamiseen sekä vahvistamiseen ja sitä kautta alueen elinvoimaan? Tule hakemaan seminaaristamme ideoita oman kuntasi ja maakuntasi toiminnan kehittämiseen.
– Päivi Töyli, Projektipäällikkö, Turun yliopisto, Brahea-keskus, Avaus – Kirsi Jaakkola, Toimitusjohtaja, Jaakkolan elintarviketukku, Paikallishankinnoilla aluetalous nousuun – kokemuksia Pohjois-Karjalasta – Satu Grekin, Kilpailuasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät, Onnistunut hankinta vaatii suunnittelua ja vuoropuhelua
Lisätietoa Kuntamarkkinoista os. www.kuntamarkkinat.fi
Suomeen on viime vuosina muodostunut yritysten omistajanvaihdosten pato, joka on seurausta yrittäjien ikääntymisestä ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Maamme noin 85 000 työnantajayrityksestä lähes viidennes eli karkeasti noin 16 000 yritystä ovat juuri nyt omistajanvaihdoshaasteen edessä. Näissä yrityksissä on arviolta noin 80 000 työpaikkaa ja osassa ov-toimenpiteet ovat jo käynnissä, mutta monissa ensimmäiset askeleet edelleen ottamatta.
Omistajanvaihdosten pato on usein syynä esim. kasvuhaluttomuudelle tai investointien vähäisyydelle, tämä on ymmärrettävää kun jatkajaa ei ole näköpiirissä. Monet näistä yrityksistä ovat kuitenkin kannattavia ja voivat yltää merkittäviin kasvupyrähdyksiin ja työllisyysloikkiin. Omistajanvaihdosten edistäminen on siis tehokasta kasvu- ja innovaatiopolitiikkaa, jonka kautta useampi kannattava pk-yritys saadaan kasvuun.
Omistajanvaihdokset koskettavat laajasti koko Suomea ja maaseudulla omistajanvaihdoksen edessä on arviolta neljännes työllistävistä yrityksistä.
Nyt on toimien aika! Edistämistyössä alueellisilla toimijoilla on merkittävä rooli, sillä yrittäjäkentän hyvä paikallistuntemus auttaa omistajanvaihdostarpeiden tunnistamisessa ja jopa niiden ennakoinnissa. Myös yrittäjien kannattaa olla ajoissa liikkeellä: varata riittävästi aikaa yrityksen myyntikunnon rakentamiselle, jatkajan etsimiselle ja luopumistilanteeseen valmistautumiselle.
Omistajanvaihdosfoorumi
Puheenjohtaja Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Projektipäällikkö Mika Haavisto, Suomen Yrittäjät
Omistajanvaihdosfoorumi on yhteistyöverkosto, joka vauhdittaa yritysmarkkinoiden kehittymistä ja koordinoi omistajanvaihdoksiin liittyvää yhteistyötä. Foorumia rahoittavat Finnvera, Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, Suomen uusyrityskeskukset (SUK), Fennia-konserni ja Elo, Danske Bank, Nordea ja Suomen Yrityskaupat Oy. Toiminnassa ovat lisäksi mukana Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Suomen Yrityskummit. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa foorumin toimintaa.
1.8.2018
Olet tavoitteellinen, organisointikykyinen, positiivinen ja kehitysmyönteinen tiimipelaaja. Kykenet myös itsenäiseen työskentelyyn. Olet eteenpäin suuntautuva tulevaisuuteen katsoja ja uusien ideoiden tuoja. Osaat hyödyntää yhteistyöverkostoa sekä jo olemassa olevia resursseja. Tartut haasteisiin myönteisellä otteella. Sinulla on kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa.
Sinulla on näyttöä tuloksellisesta elinkeinoelämän kehittämisestä niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Tunnet mikro- ja pk-yrityskenttää ja sinulla on kokemusta yritys- ja aluekehittämishankkeista sekä yhteistyöverkostojen hyödyntämisestä.
Tehtävään vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto. Edellytämme johtamiskokemusta, myös henkilöstöjohtamisesta sekä talous- ja hallinto-osaamista. Tehtävä edellyttää hyviä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä kielitaitoa.
Kiinnostuitko?
Tule johtamaan ja toteuttamaan Witaksen vuosille 2017–2020 luotua uusiin avauksiin panostavaa strategiaa. Kyse on yhdessä tekemisestä ja tavoitteenamme on rakentaa Witas-alueen elinvoimaisuutta yhteistyössä omistajakuntien kanssa tekemällä asiakaskeskeistä yrityskehittämistyötä mahdollistaen näin yritysten kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä. Yhteistyössämme on hyvä henki ja kova tekemisen meininki. Tehtävässä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
Toimita vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoivomuksineen 31.8.2018 mennessä sähköpostitse mirja.arkimaa(at)witas.fi.
Lisätietoja antavat toimitusjohtaja Mirja Arkimaa, mirja.arkimaa(at)witas.fi, puh. 044 765 7392 sekä hallituksen puheenjohtaja Asko Kauppinen, asko.kauppinen(at)jippii.fi, puh. 0400 203 337.
Kehittämisyhtiö Witas Oy on vuonna 2004 perustettu pohjoisessa Keski-Suomessa toimiva elinkeinoyhtiö, joka palvelee yrittäjiä sekä yrittäjäksi aikovia kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Yhtiön omistaa Viitasaaren kaupunki sekä Pihtiputaan, Kinnulan ja Kivijärven kunnat. Liikevaihtomme vaihtelee vuosittain 1 – 1,5 m€:n välillä ja henkilöstön määrä on 8-15 riippuen hankesalkun koosta.
Tunnusomaista toiminnallemme on luottamuksellisuus, luotettavuus, aito vuorovaikutus ja asiantuntijuus. Strategiamme 2017–2020 mukaan tavoitteemme on kasvattaa alueen elinvoimaisuutta yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa luomalla menestystarina verkostoituneesta ja luontoarvoja kunnioittavasta maaseudusta.
