30.11.2020
SEKESin yhdistyskokous on valinnut Paavo Tikkasen SEKESin kunniajäseneksi numero 6., valinta julkistettiin yhdistyskokouksessa 26.11.
Paavo on työskennellyt Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen toimitusjohtajana, SEKESin hallituksessa yhdistyksen perustamisesta 2004 vuoteen 2008 ja SEKESin palveluksessa 2009 – 2012.
SEKESissä Paavon vastuulla oli erityisesti Seudulliset Yrityspalvelut / SeutuYp – hanke, jossa yrityspalvelutoimijoiden roolijakoa selkeytettiin ja niiden yhteistyötä syvennettiin. Kaikkiaan hankkeessa muodostettiin 68 yhteistyösopimusta yhteensä 556 sopijaosapuolen välille ja saatiin aikaan laajaa kansallista vaikuttavuutta.
Verkosto onnittelee!
Ohjelma
Kiitos esitelmän pitäjille, erinomaiset katsaukset!
Neljän kehitysyhtiön tapaustutkimus omistajaohjauksesta ja toimintaprofiilin muutospaineista, EVE-verkosto 2020 / Markku Pyykkölä tässä
Kehitysyhtiöiden omistajaohjaus ja muuttuva toimintarooli neljän esimerkkiyhtiön näkökulmasta – webinaari 6.11.2020, materiaali tässä
Kuntaomisteisten kehitysyhtiöiden rooli ja omistajaohjauksen toimintatavat herättävät tällä hetkellä suurta kiinnostusta kuntapäättäjien joukossa. Elinvoiman edistäminen on yhä keskeisemmäksi koettu kunnan toimintalohko, kun kunta on muuttumassa palvelukoneesta alueensa kasvun ja kehityksen moottoriksi. Odotukset elinvoiman ja elinkeinojen kehittämiselle kasvavat samaan aikaan kun resurssit ovat niukkenemassa. Harkinta siitä, mitä elinkeinojen edistämisen osalta kannattaisi tehdä ja miten tekeminen kannattaisi organisoida, käy kunnissa vilkkaana.
Selvityksessä, joka perustuu neljän kehitysyhtiön tilanteen tarkasteluun ennen muuta vapaamuotoisten haastattelujen pohjalta, nostetaan esiin näitä ajankohtaisia teemoja niin omistajaohjauksen kuin kehitysyhtiöiden tehtävämäärityksen näkökulmista. Tarkastelussa oli mukana: SavoGrow Oy, Linnan Kehitys Oy, Kemin Digipolis Oy ja Kokkolanseudun Kehitys Oy Kosek.
Oppilaitoksista vauhtia omistajanvaihdoksiin: opiskelijat yrityskaupan kautta yrittäjiksi
Suomen yrittäjäkoulutus on vahvasti startup-vetoista. Samaan aikaan kymmenet tuhannet pitkän linjan yritykset tarvitsisivat uutta jatkajaa, jottei niiden yritystoiminta lakkaa. Omistajanvaihdosfoorumi haastaa oppilaitoksia panostamaan ns. jatkajakoulutukseen, jotta olemassa oleviin yrityksiin löydettäisiin uudet vetäjät.
Tänään julkistettu selvitys tarjoaa oppeja ja kokemuksia viidestä korkeakoulusta Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Jatkajakoulutuksessa ideana on se, että opiskelijan ei tarvitse aloittaa yritystoimintaa startup-tyyppisesti tyhjältä pöydältä. Sen sijaan häntä kannustetaan ryhtymään olemassa olevan yrityksen jatkajaksi ja valmennetaan kohti onnistunutta yrityskauppaa. Olemassa oleva bisnes antaa tuoreelle yrittäjälle lentävän lähdön. Uuden omistajan myötä konkariyritys puolestaan saa ikään kuin startup-vaihteen päälle.
Nostetaan jatkajakoulutus uudelle tasolle
Jatkajakoulutuksen läpimurto on valitettavasti yhä näkemättä, vaikka sen tarpeesta on puhuttu koko 2000-luku, arvioi Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen Elinkeinoelämän keskusliitosta.
”Toiminta on Suomessa yhä liian pienimuotoista suhteessa tarpeeseen. Projektiluonteisuuden takia aitoja tuloksia – toteutuneita omistajanvaihdoksia – nähdään liian harvoin. Nyt on aika nousta seuraavalle tasolle! ”
Onneksi Suomesta löytyy oppilaitoksia, jotka ovat pyörittäneet jatkajakouluja tai omistajanvaihdos- hankkeita eri laajuisina kurssikokonaisuuksina, korostaa Omistajanvaihdosfoorumin projektipäällikkö Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä:
”Näiden konkarien kokemuksista kannattaa ottaa oppia ja poimia parhaat käytännöt, jotta jatkajakoulutusta pystyttäisiin paremmin konseptoimaan. Tämän jälkeen jatkajakouluja tulisi monistaa laajemmin oppilaitoskentälle. ”
Omistajanvaihdosfoorumin selvitys jakaa konkarien kokemuksia
Alan keskeisistä toimijoista koostuva Omistajanvaihdosfoorumi teetti Haaga Helian ammatillisella opettajakorkeakoululla selvityksen seuraavista jatkajakouluista: Turun ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto / ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk).
Selvityksen johtopäätöksinä tunnistettiin parhaat käytännöt, joita tarvitaan jatkajakoulutuksen nostamiseksi uudelle tasolle:
Tutustu selvitykseen: Opiskelijasta yrityksen omistajaksi? – omistajanvaihdoshankkeista jatkajakouluiksi alla
https://ek.fi/wp-content/uploads/2020/10/Jatkajakouluraportti_FINAL_3.11.2020.pdf
Lisätiedot:
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jari.huovinen[at]ek.fi, p. 040 861 4582
Omistajanvaihdosfoorumin projektipäällikkö Mika Haavisto, Suomen Yrittäjät, mika.haavisto[at]yrittajat.fi, p. 050 550 1993
Mikä on Omistajanvaihdosfoorumi?
Omistajanvaihdosfoorumi toimii Suomessa yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Mukana ovat myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto. Lue lisää: ov-foorumi.fi
12.10.2020
Korona muokkaa alihankintaverkostoja, mikä kurittaa yrityksiä mutta avaan myös kasvumahdollisuuksia. Alihankinta.info -portaali on yhdessä yritysten kanssa helpoksi ja toimivaksi kehitetty ammattilaisten työkalu, josta alihankkijat ja päämiehet sekä yhteistyökumppaneita hakevat alihankkijat löytävät toisensa tarvittavien palveluiden perusteella.
Alihankinta.info kehitettiin ja sitä pilotoitiin Kanta-Hämeessä. Palvelun laajentaminen koko Suomeen alkoi keväällä. Palvelu on hyvässä alussa metallin puolella noin 140 yrityksellä, ja myös elektroniikka- ja muovialoilta löytyy muutamia yrityksiä. Seutukaupunkien yritysverkostot -hanke kustantaa 90* kunnan yrityksille näkyvyys palvelussa vuoden 2022 loppuun saakka, jotta laajeneminen saadaan alulle. Viestimme palvelusta laajasti ja monilla tavoilla koko Suomeen, myös suoraan ostajayrityksiin. Tärkeä yhteistyökumppani on Teknologiateollisuus ry.
Yritys voi liittyä palveluun omaehtoisesti mistä tahansa Suomesta. Lisäksi kunnat tai muut organisaatiot voivat tarjota liittymisen jäsenilleen edullisesti – tiedustelkaa! Koska verkostoitumismahdollisuudet ovat myös käytännön koronatukea yrityksille, palveluun liittyminen käy moneen yrityksiä tukevaan hankkeeseen toimenpiteeksi. Hyväksi todettuun järjestelmään liittyminen säästää resursseja verrattuna vastaavan tyyppisen portaalin uudelleen kehittämiseen.
Yritys saa tiedot portaaliin suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Tietoja päivitetään ja portaalia kehitetään sekä siitä viestitään suunnitelmallisesti pitkällä tähtäimellä. Myös portaalin jatkokehittämiseen otetaan mielellään kumppaneita mukaan.
#Alihankinta.info
Lisätietoja:
Aila Ryhänen, p. 040 4853081, [email protected], Seutukaupunkien yritysverkostot
Mika Herpiö tai Reima Ojanen, [email protected], Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy
*Näiden kuntien yritykset v. 2022 loppuun Seutukaupunkien yritysverkostot -hankkeen kautta:
Akaa Alajärvi Alavus Forssa Hamina Hanko Hausjärvi Heinola Huittinen Hyvinkää Iisalmi Ikaalinen Imatra Inkoo Isojoki Joroinen Jämsä Kalajoki Kankaanpää Kannus Karijoki Kauhajoki Kauhava Keitele Kemi Kemijärvi Keuruu Kihniö Kitee Kiuruvesi Kokemäki Kristiinankaupunki Kurikka Kustavi Kuusamo Laitila Lapinlahti Lappajärvi Leppävirta Lieksa Lohja Loimaa Loppi Loviisa Mänttä-Vilppula Nivala Nurmes Oulainen Paimio Parainen Parkano Pelkosenniemi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pyhäjoki Pyhäranta Raahe Raasepori Rauma Rautalampi Rautavaara Riihimäki Saarijärvi Salla Salo Sastamala Savonlinna Savukoski Siikajoki Siuntio Soini Somero Sonkajärvi Suonenjoki Taivassalo Tervo Teuva Tornio Uusikaupunki Valkeakoski Varkaus Vehmaa Vesanto Vieremä Viitasaari Vimpeli Ylivieska Ähtäri Äänekoski
Koronakriisin aikana kehitysyhtiön rooli yritysten lähipalveluna on korostunut. Yrityksillä on akuutti tarve keskustella vaihtoehdoista mm. toiminnan sopeutukseen ja rahoitukseen liittyen kuten myös omasta jaksamisesta ja työkyvyn ylläpitämisestä.
Samalla yritysten tulee pohtia mahdollisuuksia mukauttaa liiketoimintaansa esim. digitalisaatiota tai etäpalveluja hyödyntäen. Kaikissa näissä kehitysyhtiön neuvojat ovat käytettävissä ja kehitysyhtiöt ovat erityisellä intensiteetillä tiedottaneet neuvontapalveluistaan, jotta mahdollisimman moni yrittäjä ne löytää.
Suomen Yrittäjien, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n perustama Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkosto on auttanut yrityksiä koronan luomissa ongelmissa noin 35 000 kertaa. Yksi Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkoston tehtävistä on ollut varmistaa, että mahdollisimman moni yritys löytää sopivan tuen ja osaa hakea sitä.
Viime aikoina neuvonnan fokus on siirtynyt uuden luomiseen ja kehittämiseen, yrityksiä on sparrattava uudistamaan toimintaansa niin, että ne selviävät kriisistä ja menestyvät uudessa liiketoimintaympäristössä.
Omistajanvaihdokset eivät välttämättä juuri nyt ole päällimmäisenä yritysten agendalla, mutta suuri määrä yhteydenottoja kehitysyhtiöihin tuo niiden tietoon myös muuta kuin akuuttiin kriisiin liittyvää. Kehitysyhtiöiden neuvojat tutustuvat uusiin yrittäjiin ja yritysten tilanteeseen taas laajemmin, jolloin myös OV-kysymyksiin liittyvää tulee esiin ja niihin voidaan ja niihin täytyy palata myöhemmin. Yksi koronakriisin negatiivisista vaikutuksista lienee, että se lisää patoutunutta OV-tarvetta.
Korona ei kuitenkaan muuta sitä, että yritysten omistajanvaihdoksissa ja niiden edistämisessä on suuri potentiaali kasvulle. Uudet omistajat tuovat kannattavaankin yritykseen uusia ideoita ja toimintatapoja ja omistajanvaihdosten edistäminen on tehokasta kasvu- ja innovaatiopolitiikkaa.
SEKES – verkosto
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n 54 jäsenyhtiötä ja niiden noin 700 yrityskehityksen ammattilaista ovat kattavin yrityskehitystyötä tekevä verkosto Suomessa. SEKES-yhtiöt työskentelivät 2019 syvemmin 45 000 yrityksen kanssa ja kontakteja oli kaikkiaan 100 000.
toiminnanjohtaja, SEKES
Ohjeita yksinyrittäjien tuen päättymiseen liittyen – mm. lisäaikaa hakemusten käsittelyyn ja ja käyttämättä jääneen avustuksen palautukseen TÄSSÄ
Lisatiedot: Erityisasiantuntija Lasse Laitinen, 029 504 7162, työ- ja elinkeinoministeriö
Piiri-tapahtuma järjestetään verkossaPiiri-tapahtuma on kuntien markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisten vuoden päätapahtuma. Syksyn 2020 Piiri-tapahtuma on siirretty verkossa järjestettäväksi. Tapahtuman aika säilyy samana ja kokoonnumme yhteen verkon välityksellä torstaina 8.10. klo 9.30-16.30. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yli sata kuntien viestinnän ja markkinoinnin ammattilaista. Haluamme taata kaikille turvallisen ja mielekkään osallistumisen, minkä vuoksi noudatamme viranomaisten suosituksia ja vältämme ison joukon kokoontumista samaan tilaan. Piiri-tapahtuma järjestetään aiemman suunnitelman mukaisesti yksipäiväisenä. Ohjelma on kattava ja asiasisältö säilyy samana. Vuorovaikutteisuus ja osallistaminen on huomioitu myös verkossa monipuolisesti muun muassa iltapäivällä järjestettävissä klinikoissa. Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi kaikki kuntien ja kuntaorganisaatioiden markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset. Tule siis mukaan viettämään idearikas ja tiedon täyteinen päivä kollegoiden seurassa! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan Ilmoittautuminen päättyy 2.10.2020 Muista kysyä ryhmähintaa, jos organisaatiostasi osallistuu useampi henkilö. | ||
|---|---|---|
Suomen Yrittäjät, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry, Suomen Uusyrityskeskukset ry, Kuntaliitto ja Seutukaupunkiverkosto
Yritysten koronatuille risuja ja ruusuja
Yritysneuvojien mielestä koronatuista parhaiten toimi yksinyrittäjien tuki. Myös yrittäjän työttömyysturvan helpottaminen ja starttirahan pidentäminen saavat kiitosta. Huonoimmin toimi Valtiokonttorin jakama kustannustuki. Koronakriisin pitkittyessä yritysneuvojat ohjaisivat tukea työllistämiseen ja kiinteisiin kustannuksiin.
Tulokset kokonaisuudessan tässä
Yritysneuvojien näkemys koronatuista selviää Alueesi korona-apu yrittäjälle -yhteistyöverkoston tekemästä kyselystä, jonka tulokset kokonaisuudessaan Kysely suunnattiin kehitysyhtiöiden, Uusyrityskeskusten ja kuntien yritysneuvojille, jotka koronakevään aikana palvelivat yrityksiä ja yrittäjiä koronaan liittyvissä kysymyksissä yli 30 000 kertaa.
Yritysneuvojien mielestä yrityksille suunnatut koronatuet olivat tärkeitä, ja ne saatiin käyttöön nopeasti. Kritiikkiä saa kuitenkin tukimuotojen järjestys. Tukea kiinteisiin kustannuksiin olisi tarvittu kiireellisesti ensimmäisenä ja kehittämistukea vasta myöhemmin.
Yksinyrittäjätuelle toivotaan jatkoa
Parhaiten yritysneuvojien mielestä toimi kuntien jakama yksinyrittäjätuki, vaikka tuen kriteerit olivat tiukat: liikevaihtoa piti olla riittävästi ja sen piti alentua 30 prosenttia kustannusrakenteesta riippumatta. Kuitenkin jo 15 prosentin alenema voi johtaa yrittäjän maksuvaikeuksiin. Tiukat kriteerit ovatkin yritysneuvojien mielestä suurin syy siihen, että tukea ei ole haettu niin paljon kuin odotettiin.
Kaksi kolmasosaa yritysneuvojista toivoo, että yksinyrittäjätuen voimassaoloaikaa jatkettaisiin. Perusteena tälle nähdään se, että osaan yrittäjistä koronatilanne vaikuttaa viiveellä ja toisaalta näin voitaisiin varautua myös koronatilanteen mahdolliseen uuteen pahenemiseen. Yritysneuvojat korostivat myös, että jos koronakriisi jatkuu, tukea pitää suunnata työllistämiseen, palkkoihin ja kiinteisiin kustannuksiin, vaikka yleisesti yritysneuvojat pitävät kehittämistyöhön kannustamista hyvänä.
Kehittämistuet nopeita, kustannustuki epäonnistui
Business Finlandin toiminta ja kehittämistuki saavat kiitosta nopeudesta sekä hakulomakkeen selkeydestä. Kritiikkiä keräävät muuttuneet tulkinnat. Ensimmäisenä tukea hakeneet saivat isoja tukia kevyimmin perustein kuin myöhemmin tukea hakeneet. Kokemukset ELY-keskusten kehittämistuesta olivat hyvin samankaltaisia. Kritiikkiä ELY-keskukset saivat päätöksenteon hitaudesta.
Kustannustuki koettiin yritysneuvojien keskuudessa yleisesti ottaen epäonnistuneeksi. Valtiokonttorin hakumenettely oli selkeä ja helppo, mutta tuen kriteereitä kritisoitiin voimakkaasti. Yritysneuvojien mukaan kustannustuki kohdistui vain suurempiin yrityksiin määrätyillä toimialoilla. Se palveli esimerkiksi isoja työllistäjiä tai korkeaa vuokraa maksavia yrityksiä, eikä sen koettu soveltuvan mikroyrityksille tai pienille ja keskisuurille yrityksille.
Finnveran lainoja ja takauksia ei pidetty sopivana kriisitilanteeseen, eikä niitä yritysneuvojien mielestä tulisi laskea koronatueksi. Lainamuotoinen tuki koettiin ennemminkin aikapommiksi, kun tulevaisuudesta ei ole tietoa.
Yrityspalvelujen ja yhteistyön merkitys korostuivat koronatilanteessa
Yritysneuvojien työssä suurimman haasteen muodostivat eri tukimuotojen muuttuvat ehdot, kriteerit ja ohjeistus. Ne aiheuttivat sekavuutta ja myös eriarvoisuutta yritysten ja yrittäjien välille. Positiivisena yritysneuvojat kokivat sen, että yritysten tietoisuus maksuttomista yrityspalveluista parani ja toisaalta yritysneuvojien kosketuspinta yrittäjiin parani.
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n, Kuntaliiton, Seutukaupunkiverkoston ja Suomen Yrittäjien akuuttiin tarpeeseen luoma yhteistyöverkosto koettiin ensiarvoisen tärkeäksi ja tuloksekkaaksi, ja sen merkitys tulevaisuudelle koettiin suureksi. Verkoston yhteistyön toivottiin jatkuvan ja tiivistyvän myös poikkeustilanteen jälkeen.
Lisätietoja kyselystä:
Kysely yritysten korontuista yritysneuvojille toteutettiin Webropol-kyselynä 3.9.–11.9.2020. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkostossa mukana olleiden yritysneuvojien näkemyksiä ja kokemuksia eri tukimuotojen ohjeistuksista, toimivuudesta ja kehitystarpeista. Kyselyyn saatiin yhteensä 289 vastausta, joka on 39 prosenttia kohderyhmästä.
Pääkohderyhmänä oli 741 henkilöä, jotka osallistuivat kevään aikana pidettyihin Alueesi korona-apu yrittäjälle -yhteistyöverkoston webinaareihin. Lisäksi kyselyä jaettiin Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n verkostonsa yritysneuvojille lähettämässä uutiskirjeessä.
Hiljaisuus voitti markkinointikilpailun
Luontaisten vahvuuksien omaperäinen ja tuottoisa markkinointi toi tämän vuoden kuntamarkkinoinnin Suomen mestaruuden Lapin kansainväliselle matkailukampanjalle ”Sound of Lapland”. Hopeaa voitti Iisalmen kaupunki monipuolisella asukasmarkkinoinnillaan ja pronssia Kymsote maakunnan asukkaat osallistaneella palvelu- ja brändiuudistuksella.
– Hiljaisuus ja luonnon äänimaisema eivät ehkä ole tyypillisiä ja helppoja markkinoinnin välineitä, mutta Lapin kampanjassa on saatu huolellisesti toteutetulla ja kohdistetulla aineistolla laajasti kansainvälistä kiinnostusta. Toinen äänielementti eli ulkomaisen artistin musiikkivideo Lapin maisemissa täydensi kampanjaa uudenlaiselle kohderyhmälle. Tulokset olivat vakuuttavia maailmanlaajuisesti, sanoo kuntamarkkinoinnin SM-kisan tuomariston puheenjohtaja, Kuntaliiton viestinnän erityisasiantuntija Jari Seppälä.
”Sound of Lapland” -kampanjan on toteuttanut Lapin alueellinen markkinointi- ja viestintäyhtiö House of Lapland, jonka omistavat Lapin kunnat, korkeakoulut ja Lapin Yrittäjät.
Hopealle nousi Iisalmen markkinointikampanja ”Emme odota ihmeitä. Teemme niitä.” Iisalmen kaupungin toteuttamassa kampanjassa on tukena 30 yrityksen, oppilaitoksen ja yhdistyksen verkosto. Tämä ”ihmeidentekijöiden yhteisö” järjesti Iisalmeen koeajaksi muuttaneen somettajan asumisen, hääkilpailun, videoita ja markkinointitilaisuuksia muualla Suomessa. Kampanjan jälkeen Iisalmi sai muuttovoittoa suotuisan elinkeinokehityksen ohella.
Pronssikampanja käytti voimakkaasti kansalaisten osallistumista markkinoinnissa. Kymsote-kuntayhtymä aloitti viime vuonna toimintansa kutsumalla kymenlaaksolaisia suunnittelemaan ja testaamaan palveluja. Prototyyppi-henkilöiden etsiminen, ryhmän toiminta ja tuloksista viestiminen olivat kaikki avointa markkinointia ja kehitystyötä. Tuloksena Kymsote sai aidosti asiakaslähtöistä toimintaa, myönteistä julkisuutta ja luottavaisen asiakaskunnan.
Tuomaristo jakoi myös kaksi kunniamainintaa, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle ja Vaasan seudun kehitys- ja matkailuyhteisöille. Pohjois-Karjalan asukasmarkkinointi perustui nykyisten asukkaiden lähettämiin kutsukirjeisiin, konkreettisiin palveluihin ja yksilölliseen avustamiseen. Vaasan seudun yhteinen verkkopalvelu on koonnut onnistuneesti ja tuloksekkaasti neljän organisaation palvelut ja tiedot käyttäjälähtöiseksi kokonaisuudeksi.
Hyviä malleja kuntamarkkinointiin
– Tällä kertaa kilpailussa nousivat esiin vaikuttajamarkkinoinnin erilaiset muodot: bloggaajat, asukkaiden aktivointi, laaja yhteistyö ja -suunnittelu. Markkinointi on entistä enemmän yhdessä avoimesti tekemistä, ei vain yhtä totuutta ylhäältä päin tarjoiltuna. Näin syntyy aito ja uskottava kuva, joka houkuttelee tutustumaan vertaiskokemusten kautta.
– Tärkeätä on edelleen tukeutua paikkakunnan ja seudun omiin vahvuuksiin. Luonnosta on hyvä löytää juuri oma erityispiirre, tapahtumista ainutlaatuinen elementti. Myös arjen toimintoja voidaan markkinoida omaperäisesti, kuten esimerkiksi kirjastopalveluja tai henkilöstön rekrytointia, sanoo SM-kisan tuomariston puheenjohtaja Jari Seppälä.
Markkinointi tukee elinvoimaa
Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailu järjestettiin nyt 15. kerran kaikille kuntataustaisille organisaatioille. Kilpailuun on osallistunut vuosien varrella jo noin 650 markkinointiprosessia tai -kampanjaa muun muassa elinkeino-, matkailu- ja asukasmarkkinoinnin sekä henkilöstöviestinnän alueilta. Tavoitteena on korostaa markkinoinnin merkitystä alueen elinvoiman ja kehityksen tukena ja antaa koko kuntakentälle hyviä käytännön esimerkkejä hyvästä markkinoinnista.
Kilpailun takana ovat kunta- ja seutumarkkinoinnin kehittämistyötä tekevät järjestöt: Suomen Kuntaliitto, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES sekä Suomen matkailuorganisaatiot SUOMA.
Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun voittajat 2020:
Kultaa:
Sound of Lapland / House of Lapland Oy
Hopeaa:
Emme odota ihmeitä. Teemme niitä. / Iisalmen kaupunki
Pronssia:
Kymsoten prototyypit / Kymsote
Kunniamaininnat:
Pohjois-Karjalan asukasmarkkinointi / Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Vaasa.fi – seudullinen verkkopalvelu / Vaasan kaupunki, VASEK, Visit Vaasa, Merenkurkun maailmanperintö ry
Tuomariston kokoonpano:
Toiminnanjohtaja Sanna Laakkio, MARK Suomen Markkinointiliitto ry
Toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry
Toiminnanjohtaja Hannu Komu, Suomen matkailuorganisaatiot SUOMA ry
Tutkimusjohtaja Teemu Moilanen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Asiantuntija Ida Müller, Työ- ja elinkeinoministeriö
Viestinnän erityisasiantuntija Jari Seppälä, Suomen Kuntaliitto
Lisätietoja: Viestinnän erityisasiantuntija Jari Seppälä, Suomen Kuntaliitto, tuomariston puheenjohtaja, 050 66 743
Markkinointipäällikkö Eija Rautiainen, Suomen Kuntaliitto, 045 316 1600
