SEKES EURADAn jäseneksi

SEKES liittyi 15.6. pidetyssä kokouksessa European Association of Economic Development Agencies EURADAn jäseneksi. EURADAN hallitukseen valittiin Kainuun Edun Antti Toivanen ja Josekin Pekka Nuutinen,  Antti valittiin myös työvaliokuntaan ja EURADAn varapuheenjohtajaksi.  Heidän kautta SEKESillä on suora linkki päätöksentekoon ja valmisteluun ja Antti toimii myös EURADA-yhteyshenkilönä.

Lisätiedot:  Esteban Pelayo, Director EURADA  +32 4833 78008,  Jaakko Helenius, SEKES, + 358 500 498 020

 

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

SEKES ry:n yksityiskohtainen lausunto esityksestä alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaiksi

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3)

5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

6) Mahdollinen sanallinen perustelu

Tavoitteet aluekehittämisjärjestelmän ja julkishallinnon rahoittamien tehtävien ja palvelujen uudistamisen osalta tukemaan alueiden kasvua ja elinvoimaisuutta ovat kannatettavia. Kannatettavia ovat myös tavoitteet alueellisten erityispiirteiden paremmasta huomioimisesta, sääntelyn purkamisesta ja laajempien palvelukokonaisuuksien kokoamisesta sekä asiakkaan tarpeiden nostamisesta keskiöön.

Olosuhteiden poiketessa voimakkaasti maan eri osissa, on tärkeää että lainsäädäntö antaa joustoa alueellisesti eriytyneisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla.

Maakuntalain pykälässä 6 on lueteltu maakunnan tehtäväalat, joissa maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäväaloja. Em. pykälässä lueteltujen tehtävien lisäksi alueiden kehittämisen kokonaisuus edellyttää aktiivista kansainvälistä yhteistyötä ja  EU-vaikuttamista, edunvalvontaa ja ennakointia sekä eri rahoitusohjelmien hyödyntämistä. EU-lainsäädäntöön valmisteluvaiheessa vaikuttaminen on tärkeää, koska sen välilliset ja välittömät vaikutukset alueille ja kuntiin ovat merkittävät.

7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☒   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

8) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lakiesityksen tavoitteena on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi. Keskeistä esityksessä on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yrittäjyys- ja työllisyyspalveluiden uudelleen organisoiminen järjestäjä – tuottaja -mallin pohjalle.

Laajempien palvelukokonaisuuksien tunnistamisen, toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämisen ja alueellisten erityispiirteiden huomioimisen näkökulmasta on keskeistä luoda edellytykset kuntien työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien toimien ja kasvupalveluiden yhteensovittamiselle. Kunnat ja erityisesti suurimmat kaupunkiseudut panostavat elinkeinojen edistämiseen ja työllisyyteen sekä investointeihin moninkertaisesti verrattuna nyt kasvupalveluiksi maakunnille koottaviin valtion nykymuotoisen TE-hallinnon resursseihin.

Tämä näkyy suoraan elinkeinoja ja työllisyyttä edistävän resursoinnin lisäksi muun muassa innovaatioympäristöihin panostamisena sekä monimuotoisena kasvua luovana yhteistyönä muun muassa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityskentän kanssa, jossa kuntien omistamat kehitysyhtiöt ovat usein avaintoimija. Myös kasvun kannalta tärkeä vastuu maankäytöstä, kaavoituksesta ja pitkälti myös liikennejärjestelmästä on kunnilla. Kuntien toimenpiteiden yhteensovittamisen merkitystä ja edellytyksiä on esityksessä arvioitu erittäin vajavaisesti.

Erilaiset palvelut tultaisiin sovittamaan yhteen ja tuottamaan asiakastarpeiden perusteella maakunnan vastatessa palvelujen yhteensovittamisesta. Kyseessä on iso järjestelmällinen uudistus julkisessa yritys- ja työllisyyspalvelujen kokonaisuudessa, mikä tulee aiheuttamaan merkittäviäkin muutoksia nykyiseen valtion ja kuntien väliseen yhdyspintaan.

Lain ulkopuolelle jää elinkeinojen ja työllisyyden edistämisen kannalta merkittäviä voimavaroja ja toimenpiteitä. Tästä johtuen ”kasvupalvelu” -termi on osin harhaanjohtava eikä sitä ole käytännössä määritelty.

Hallituksen esityksestä ei käy selkeästi ilmi, miten eri palvelut markkinoilla sovitetaan yhtenäisiksi ja monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin vastaaviksi kokonaisuuksiksi

9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin?

☒   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

10) Mahdollinen sanallinen perustelu

 

Kasvupalvelu-uudistusta rakennettaessa tulee hyödyntää muista maista saatuja kokemuksia. Yksityisten palvelujen toimivuuden varmistaminen on sitä soveltavissa maissa ollut pitkä oppimisprosessi. Vaikeus ja epäonnistumisen riski kasvavat, kun siirrytään pohjoismaisesta mallista liian pikaisella harppauksella suoraan markkinaehtoiseen malliin.

Ottaen huomioon sen, mitä esityksen tavoitteissa on todettu toimivien markkinoiden rakentumiseen liittyen (arvioitu kestävän jopa 10 vuotta), tulee huomioida kansainväliset kokemukset ja ottaa uudelleen tarkasteluun vaihtoehto, jossa lisätään vaiheittain yksityisiltä tahoilta ostettavien palvelujen määrää julkisen palvelutuotannon rinnalle.

11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3

Esitys ei tunnista eikä huomioi työllisyyden kannalta riittävästi kuntien ja kaupunkiseutujen merkitystä ja roolia. Kunnille on kertynyt paljon osaamista ja kokemusta työllisyysasioista. Lisäksi kunnat toimivat omaehtoisesti voimakkain toimin kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tulisi kehittää ja alueellisesti toimivia, hieman erilaisiakin ratkaisuja, tulisi hyväksyä.

Esityksen vaikutukset (HE, luku 4)

12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu  riittävällä tasolla?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☒   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

13) Mahdollinen sanallinen perustelu

Kasvupalvelu-uudistus ei rajaa kuntien yleiseen toimialaan perustuvaa elinkeinopolitiikan toteuttamista eikä suoraan koske tätä. Kunnat voivat edelleen toteuttaa nykyisen kaltaista elinkeinopolitiikkaa. Kunnat ja niihin in-house asemassa olevat kehittämisyhtiöt jatkavat nykyistä toimintaansa kuntien omalla ja projektirahoituksella, mutta eivät voi toimia markkinoilla kilpailutettavien palveluiden tuottajina. Uudistuksella voi kuitenkin olla välillisiä vaikutuksia kuntien itse tuottamiin elinkeinopalveluihin, mikäli maakunnan rahoittamat kasvupalveluyritykset tulevat tuottamaan osin samoja palveluita.

Kuntien on esityksen mukaan mahdollista osallistua maakuntien järjestämien kasvupalveluiden tuotantoon vain erillisten markkinoilla kilpailutilanteessa toimivien yhtiöiden kautta. Kuntien kannalta osallistuminen markkinaehtoisten palveluiden tuottamiseen olisi tuskin kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Jos palvelumarkkinoilla on tarjontaa, on relevanttia jättää palvelutuotanto siellä toimivien yritysten varaan ja jos tarjontaa ei ole, on todennäköistä, ettei myöskään kunnan omistamalla yhtiöllä olisi kannattavan toiminnan edellytyksiä. Periaatteellisesti on tärkeää, että myös kunnat voisivat niin halutessaan kasvupalveluyrityksiä perustaa ja omistaa.

HE lähtee olettamuksesta, että kasvupalvelu-uudistuksella ei ole vaikutusta kuntien yritystoiminnan ja työllisyyden edistämiseen suuntaaman rahoituksen määrään ja kohdentumiseen. Mahdolliset vaikutukset ovat kuitenkin riippuvaisia toimenpiteiden yhteensovittamisen onnistumisesta, ja tähän tulee rakentaa toimiva neuvottelujärjestelmä.

Mikäli kunnissa koetaan kasvupalveluiden olevan osinkin päällekkäisiä kuntien tuottamien palveluiden kanssa, voi se pahimmillaan johtaa kuntien resurssoinnin pienenemiseen, ja siten negatiivisiin vaikutuksiin kehitystoiminnan julkisen rahoituksen kokonaismäärän kannalta.

14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4

Markkinoilta hankittavan palvelutuotannon lisääminen on sinänsä kannatettava suuntaus ja maakunnalle on lakiluonnoksessa annettu laaja ja viimekätinen vastuu kasvupalveluista. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluisi myös vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta palvelukokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa.

Kuntien mahdollisuus tuottaa kasvupalveluja tulee olla mukana kasvupalvelu-lainsäädännössä

Asian valmistelu (HE, luku 5)

15) Vapaamuotoiset huomiot

Maan hallituksen linjauksessa 5.4.2016 maakunnille siirrettävistä tehtävistä lähdettiin siitä, että maakunnalla on mahdollisuus sopia palvelujen tuotannosta muun muassa kuntien kanssa. Nyt lausuntokierroksella oleva esitys ei tällaista keskeisen tärkeää mahdollisuutta tunnista ja tämä mahdollisuus on palautettava lakiesitykseen.

KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN

Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 §)

16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1

Kasvupalvelun määritelmä on edelleen epäselvä.  Kasvupalvelu-käsitettä tulee rajata sekä tarvittaessa täsmentää lakia muuttamalla otsikkoa esimerkiksi muotoon ”laki alueiden kehittämisestä sekä työ- ja elinkeinopalveluista”.

17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1

2 § (Määritelmät) kasvupalvelua koskevan kohdan muuttaminen seuraavaan muotoon:

….kasvupalveluilla valtion ja maakunnan yrityspalveluita ja julkisia työvoima- ja yrityspalveluita…

Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 §)

18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista  (7 §)?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

19) Mahdollinen sanallinen perustelu

Alueiden kehittämisen osalta esitys pohjautuu nykyiseen kehittämisjärjestelmään uuteen tilanteeseen sovellettuna. Lähtökohtana on kuntien ja maakunnan yhteistyö kehittämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä. Kehittämisen välineet säilyvät pitkälti samoina (mm. maakuntaohjelma ja EU -ohjelmat). Uutena menettelynä järjestelmässä on valtion ja maakunnan välinen keskustelu maakunnan kehityksen tilannekuvasta, johon valmistautuminen edellyttää maakunnalta yhteistyötä kuntien kanssa.

Lain yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu kansallisesti rahoitettujen palvelujen, aluekehittämisen ja EU:n rakennerahastotoiminnan hallinnointi- ja rahoitustoiminnan yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tavoite on sinänsä kannatettava, mutta yhteensovitus varsinkin EU-säädösten kanssa ei saa monimutkaistaa nykyistä kansallista ohjelma- ja hankerahoitustoimintaa.

20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 §)?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

21) Mahdollinen sanallinen perustelu

22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2

Kasvua ja elinvoimaisuutta on kaupunkiseuduilla tuettu myös sopimuspohjaisesti ja kokemukset valtion ja kaupunkiseutujen mal- ja kasvusopimuksista ovat positiivisia. Tällaista sopimuspohjaista kehittämistä tulee edelleen voida jatkaa ja kehittää.

23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2

Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 §)

24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☒   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

25) Mahdollinen sanallinen perustelu

Maakunnan tulee voida sopia alueen kuntien kanssa tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä, työnjaosta ja resurssien kohdentamisesta.

Maakunnan tulee myös voida delegoida järjestämisvastuu yhdelle tai useammalle kunnalle / kaupungille, jolla maakunnan arvion mukaan on riittävät taloudelliset ja muut voimavarat näiden tehtävien hoitamiseksi. Maakunta voisi myös tällöin jakaa järjestämisvastuun kunnan tai kuntien kesken, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Nämä valtiolta maakunnalle siirtyvät tehtävät tulee rahoittaa rahoitusperiaatteen mukaisesti kokonaan valtion varoista. Kuntien työllisyys – ja yrityspalveluihin suuntaamat panostukset säilyvät kunnilla alueen ja kunnan elinvoiman tukemisen resursseina.

Kasvupalveluiden järjestäjällä tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta kuntien elinkeinotoimessa ja kehittämisyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysimääräisen hyödyntämisen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa samalla kun yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.

Kuntien määräysvallassa olevien kehittämisyhtiöiden toiminnallista roolia osana julkisin varoin rahoitettua kansallista elinkeinopoliittista kokonaisuutta on uudistuksen yhteydessä syytä selkeyttää. Kaupunkineuvos Markku Andersson teki 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen kehitysyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Raportissaan ”Kehittämisyhtiö – toimiva innovaatio” Andersson teki useita nopeasti toteuttavia toimenpide-ehdotuksia sekä esitti käynnistettäväksi ”suomalainen kehittämisyhtiö 2020 –toimintamallin” valmistelun. Raportti ja sen suositukset ovat ajankohtaisia ja ne tulee ottaa huomioon kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa

26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☒   ei

☐   ei kantaa

27) Mahdollinen sanallinen perustelu 

Laissa tulee välttää liiallista ohjausta ja turvata maakunnan mahdollisuudet päättää tarpeellisista yritys- ja työvoimapalveluista. Päätös perustuu maakunnan harkintaan sen jälkeen, kun maakunta on käynyt tarpeesta neuvottelut alueensa kuntien kanssa.

28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☒   ei kantaa

 

29) Mahdollinen sanallinen perustelu

30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3

Keskeinen asia on valtakunnallisten ja maakunnallisten palvelujen yhteensovitus päällekkäisyyksien välttämiseksi, ei niinkään se, että valtakunnallisilla palveluilla ohjattaisiin samalla maakunnallisia palveluja.

Maakuntauudistus ja toteutettava kasvupalvelu-uudistus eivät myöskään riittävästi tunnista tarvetta kunta/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Tämä yhteistyöakseli on myös kehittämisaktiivisuuden ja hankkeiden generoitumisen kannalta keskeinen.

Kehitysyhtiöt ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja hyödyntävät ne, joille palveluista on eniten hyötyä. Vuonna 2016 SEKES-verkoston kehitysyhtiöt neuvoivat mm. TeamFinland – palveluista noin 4000 yritystä, joista yli 1000 ohjautui TeamFinland-palveluputkeen.

31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3

Pykälän 18  kohdasta 2 on poistettava maininta 10 000 euron ylittävästä summasta. Rahoituksen myöntämisen tulee säilyä julkisena viranomaistehtävänä.

Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 §)

32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta  kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

 

33) Mahdollinen sanallinen perustelu

Palveluntuottajia ja palveluiden tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti ja muodostettavat maakunnat ovat erilaisia väestö-, työvoima- ja elinkeinorakenteeltaan. Palvelujen tuottaminen taloudellisesti kannattavasti sekä samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat tulevaisuuden haasteita kaavaillussa mallissa.

Yhtiöittämisvelvoite on raskas ja hidas toimintamalli, joka ei tue palvelujen kehittämistä. Lakiehdotuksen monituottajamallista puuttuu kokonaan kuntien julkinen palveluntuotanto, jota ei saa rajata ulkopuolelle. Jos julkinen palvelutuotanto lisätään monitoimijamalliin, tulee ratkaisusta tarkoituksenmukaisempi.

34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 § Hallintomenettely ja julkisuus)?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

35) Mahdollinen sanallinen perustelu

Lakiesityksessä kuvataan kasvupalvelujen tuottajien velvoitteita suhteessa toisiin viranomaisiin/maakuntaan/kuntayhtymään, mutta ei juurikaan suhteesta asiakkaaseen. Esityksestä ei käy ilmi, mitkä ovat tuottajan velvollisuudet suhteessa asiakkaisiin, miten toimitaan, jos asiakas haluaa vaihtaa palveluntuottajaa tai ei haluakaan palvelua ko. palveluntuottajalla tai miten järjestäjä voi puuttua laadultaan tai muuten puutteellisiin palveluihin

36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

37) Mahdollinen sanallinen perustelu

Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Myöskään yksityisiä palveluntuottajia ja palvelujen tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti, erityisen haastava tilanne on syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla. Käytännön haasteena tulee olemaan, kuinka järjestäjä pystyy tällöin asettamaan palvelun tuottajille sellaiset kriteerit ja rahoitusehdot, että palveluntuotantoa syntyy ja valinnanvapaus on mahdollista.

Aito valinnanvapaus edellyttää myös riittävää tietoa eri kasvupalveluista ja niiden saatavuudesta. Tässä isoon rooliin nousee kehittämisyhtiöiden tekemä yritysten ohjaus kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä ja kasvupalveluiden järjestäjällä, maakunnalla tai kaupunki/kuntaryhmällä maakunnan delegoimana, tulisi olla mahdollisuus kohdentaa tähän ohjaustehtävään rahoitusta.

38) Muut  vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4

39) Yksilöidyt  säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4

Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 §}

40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5

41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5

Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 §}

42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

43) Mahdollinen sanallinen perustelu

Alueiden kehittämistä koskevien vuosittaisten keskustelujen tarkoitus on luoda valtion ja maakunnan yhteinen näkemys kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä ja luoda pohja varsinaisille julkisen talouden suunnitelmaa koskeville neuvotteluille. Maakunta valmistautuu keskusteluihin mm. yhdessä alueensa kuntien kanssa. Keskustelujen lopputuloksena olisi johtopäätökset, jotka koskisivat maakunnan kehityksen kannalta erityishuomiota vaativia asioita sekä keskeisten strategioiden toteuttamista maakunnassa.

Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukuntaan tulee saada edustus myös kuntien kehitysyhtiöistä, jotta asiakasrajapinnan näkemykset tulevat parhaiten neuvottelukunnan tietoon. Esitetty prosessi vaatii tarkentamista myös sen osalta, missä muodossa keskustelujen johtopäätökset viedään varsinaiseen julkisen talouden suunnitelmaa koskevaan neuvotteluun.

44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☒   ei kantaa

45) Mahdollinen sanallinen perustelu

46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 §:n omavalvonta?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

47) Mahdollinen sanallinen perustelu

Laissa esitetty valvonta on lähtökohtaisesti neuvottelumuotoista, mikä on kannatettavaa.

48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

49) Mahdollinen sanallinen perustelu

Maakunnallisten palveluiden osalta asiat tullaan organisoimaan yhteistyön kautta ja on tärkeää, että maakunnilla on sopimusvapaus yhteistyöstä. Toiminnallisten prosessien tulee säilyä tarkoituksenmukaisina eikä erottaa yhtä viranomaisprosessin osaa esimerkiksi valtakunnallisesti hoidettavaksi.

Rahoituksen myöntäminen ja sen maksamisesta päättäminen on tyypillistä merkittävää julkista valtaa sisältävää toimintaa, jota ei pidä antaa yksityisen palveluyhtiön hoidettavaksi.

50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6

51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6

Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 §)

52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019?

☒   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

53) Mahdollinen sanallinen perustelu

Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla. Yksityisiä palveluntuottajia ja palvelujen tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti. Erityisen haastava tilanne on syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla. Käytännön haasteena tulee olemaan, kuinka järjestäjä pystyy tällöin asettamaan palvelun tuottajille sellaiset kriteerit ja rahoitusehdot, että palveluntuotantoa syntyy ja valinnanvapaus on mahdollista.

Digitaalisten palvelujen tarjoaminen on vain osaratkaisu tilanteeseen eikä poista fyysisesti saatavilla olevien palvelujen tarvetta, Mikäli palveluja ei tuoteta maakunnallisesti tai ne ovat saatavilla ainoastaan digitaalisesti tulisikin markkinapuutetilanne pääsääntöisesti todeta.

Yleisesti ottaen digitaalisten palvelujen tarjonta korostaa tarvetta kehitysyhtiön työlle lähellä asiakkaita tulkita ja välittää palveluja.

54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä?

☐   kyllä

☒   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☐   ei kantaa

55) Mahdollinen sanallinen perustelu

Markkinapuutteen toteamistapaa ja mitä markkinapuutteella tarkoitetaan kyseisessä sääntelyssä on asianmukaisesti kuvattu 22 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa erityisesti, mitä tulee maakunnan palveluntuotannon aloittamistilanteeseen.

Sen sijaan epäselväksi jää, miten maakunnan yhtiön toimintaa arvioidaan palvelutoimintaa harjoitettaessa. Kysymyksessä olevat palvelut kuuluvat hankintalain mukaan kilpailutettaviin palveluihin. Lakiluonnoksen perusteluissa ei ole juurikaan arvioitu, mikä olisi maakunnan yhtiön asema suhteessa hankintalain kilpailuttamisvaatimuksiin ja sidosyksikkösääntelyyn. Hankintalain säännökset soveltuvat myös kasvupalveluihin ja hankintalaista tulee menettelytavat, mm. millä edellytyksillä maakunnan yhtiö voi tuottaa palveluja markkinoilla säilyttäen sidosyksikköasemansa. Ks. myös kohta 57.

56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema?

☐   kyllä

☐   kyllä pääosin

☐   ei pääosin

☐   ei

☒   ei kantaa

 

57) Mahdollinen sanallinen perustelu

58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7

59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7

Kommentit lakiehdotukseen  2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä

Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen)

60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen

61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen

Vapaa sana

62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?

Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin. Tieto yrityksistä, niiden tarpeista ja kyvyistä samoin kuin tieto tulevaisuuden koulutustarpeista ja työllistämisestä on kumuloitunut pitkällä aikavälillä kehitysyhtiöihin

Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamisestaan muiden, yksityisten tai julkisten palveluiden käytössä silloin, kun palvelutarvetta ei itse pystytä täyttämään. SEKES-verkoston 44 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa ja muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan.

Asiakastarpeen sekä julkisen että yksityisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjä- ja koordinaatiorooli kunnissa lähellä asiakkaita on kehittämisyhtiölle luontaista. Kehitysyhtiöt ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja hyödyntävät kehitysyhtiön toiminta-alueella ne, joille palveluista on eniten hyötyä.

Lakiesitys ei nykymuodossaan riittävästi tunnista tarvetta kunta/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua.

Kasvupalveluiden järjestäjällä, maakunnalla tai kaupunki/kuntaryhmällä maakunnan delegoimana, tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta esim. sopimusperusteisesti kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysimääräisen hyödyntämisen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa samalla kun yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

SEKES ry:n lausunto esityksestä alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaiksi

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin. Tieto yrityksistä, niiden tarpeista ja kyvyistä samoin kuin tieto tulevaisuuden koulutustarpeista ja  työllistämisestä on kumuloitunut pitkällä aikavälillä kehitysyhtiöihin.

Kasvupalvelu-uudistus ei rajaa kuntien yleiseen toimialaan perustuvaa elinkeinopolitiikan toteuttamista kehitysyhtiöiden toimesta eivätkä maakunnan tuottamat kasvupalvelut mitenkään korvaa kehitysyhtiöiden toimintaa. Kunnat resursoivat nyt ja tulevaisuudessa elinkeinojen edistämistä merkittävästi ja tämä näkyy myös innovaatioympäristöihin panostamisena sekä monimuotoisena kasvua luovana yhteistyönä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityskentän kanssa kehitysyhtiön toimiessa usein toteuttajana.

Kuntiin sidosyksikköasemassa olevat kehitysyhtiöt jatkavat nykyistä toimintaansa kuntien omalla ja projektirahoituksella, mutta eivät voi toimia markkinoilla kilpailutettavien palveluiden tuottajina menettämättä sidosyksikköasemaansa. Kuitenkin on tärkeää, että maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät ja tämän varmistamiseksi tulee määritellä selkeä yhteensovittamisen käytäntö. Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukuntaan tulee saada edustus myös kunnista ja SEKESistä, jotta asiakasyhdyspinnan näkemykset saadaan parhaiten neuvottelukunnan tietoon.

Lakiesityksessä käsitellään markkinapuutetilannetta ja sen vaikutuksia kasvupalveluiden tuottamiseen. Mikäli palveluja ei tuoteta maakunnallisesti tai ne ovat saatavilla ainoastaan verkon kautta, tulisi markkinapuutetilanne pääsääntöisesti todeta.

Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamisestaan muiden, yksityisten tai julkisten palveluiden käytössä silloin, kun palvelutarvetta ei itse pystytä täyttämään. SEKES-verkoston 44 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa ja muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan. Asiakastarpeen sekä julkisen että yksityisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjä- ja koordinaatiorooli kunnissa lähellä asiakkaita on kehitysyhtiölle luontaista.

Kehitysyhtiöt ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja hyödyntävät kehitysyhtiön toiminta-alueella ne, joille palveluista on eniten hyötyä. Vuonna 2016 SEKES-verkoston yhtiöt neuvoivat esim. TeamFinland – palveluista noin 4000 yritystä, joista yli 1000 ohjautui TeamFinland-palveluputkeen.

Maakuntauudistus ja toteutettava kasvupalvelu-uudistus eivät riittävästi tunnista tarvetta kun-ta/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Tämä yhteistyöakseli on myös kehittämisaktiivisuuden ja hankkeiden generoitumisen kannalta keskeinen. On vaikeaa nähdä yritysverkostojen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisen kehittämisen varaan rakentuvan innovaatiotoiminnan kehittymistä ja laajenemista ilman kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden aktiivista roolia tämän toiminnan kokoon juoksijoina.

Kasvupalveluiden järjestäjällä, maakunnalla tai kaupunki/kuntaryhmällä maakunnan delegoimana, tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta esim. sopimusperusteisesti kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysimääräisen hyödyntämisen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa samalla kun yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.

Kaupunkineuvos Markku Andersson teki 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen kehitysyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Raportissaan ”Kehittämisyhtiö – toimiva innovaatio” Andersson teki useita nopeasti toteuttavia toimenpide-ehdotuksia sekä esitti käynnistettäväksi ”suomalainen kehittämisyhtiö 2020 –toimintamallin” valmistelun. Raportti ja sen suositukset ovat ajankohtaisia ja ne tulee ottaa huomioon kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa

SEKES ry, hallitus

Lisätiedot; Toiminnanjohtaja Jaakko Helenius 0500 498 020, [email protected]

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

Pyhäjärven kaupunki etsii ohjelmajohtajaa

Pyhäjärven kaupunki on ihanteellinen asuinpaikka luontoa, palveluja, kulttuuria ja liikuntaa arvostavalle ihmiselle, Pohjois-Pohjanmaalla Oulun ja Jyväskylän puolivälissä. Olemme erittäin yritysystävällinen kaupunki ja logistinen sijaintimme tarjoaa loistavia mahdollisuuksia kaiken tyyppiselle yritystoiminnalle. Kaupunkimme tunnetaan myös Pyhäsalmen kaivoksesta. Kaivoksen maanalaisen toiminnan loppuessa 2019 avaa sen uusiokäyttö kaupungillemme loistavia       mahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien toteuttamiseen haemme nyt avainhenkilöä,

OHJELMAJOHTAJAA

Toivomme, että asut paikkakunnalla, josta liikkuminen Pyhäjärvelle ja muualle Suomeen on helppoa. Voit jo asua tai muuttaa Pyhäjärvelle, mutta tehtävää voi erinomaisesti hoitaa myös muuten logistisesti järkevältä paikkakunnalta kuten esim. Oulusta tai Jyväskylästä.

Lue lisää tehtävästä www.arespartners.fi

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

Witas etsii innovaattoria

 

Etsimme Sinua, rohkea ja aikaansaava INNOVAATTORI

Haemme ennakkoluulotonta oivaltajaa tekemään kanssamme ideoista bisnestä

Etsit alueellemme sopivia innovaatioita, kehität ja kiihdytät tuotekehitystoimintaa alueemme yrityksissä ja autat jalostamaan innovaatioista sovelluksia arjen liiketoimintaan. Käynnistät, kokoat ja koordinoit poikkitoimialaisesti. Kontaktoit yrityksiä ja järjestät tilaisuuksia ja työpajoja. Toimit tiiviissä yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja Witaksen yrityskehittäjätiimin kanssa. Innovaattorin tehtävä on yhtiössämme uusi – odotamme Sinulta paljon!

Sinulla on kokemusta innovaatiotoiminnasta ja tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Tunnet tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita, joihin olet jo luonut toimivat verkostot. Työ- tai muu kokemus bio-, digi- tai kiertotaloudesta on tervetullutta. Ymmärrät pk-yritysten toimintakenttää ja toimit käytännönläheisesti. Viet asioita eteenpäin aktiivisesti ja osaat kyseenalaistaa totutut toimintamallit rakentavalla tavalla.

Pääset mukaan toteuttamaan Witaksen vuosille 2017–2020 luotua uusiin avauksiin panostavaa strategiaa. Kyse on yhdessä tekemisestä ja tavoitteenamme on rakentaa Witas-alueen elinvoimaisuutta yhteistyössä omistajakuntien kanssa tekemällä asiakaskeskeistä yrityskehittämistyötä mahdollistaen näin yritysten kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä. Tiimissämme on hyvä henki ja kova tekemisen meininki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi, ansioluettelosi ja palkkatoiveesi 24.2.2017 mennessä sähköpostitse [email protected]

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Mirja Arkimaa, puh. 044 765 7392.

Kehittämisyhtiö Witas Oy on vuonna 2004 perustettu pohjoisessa Keski-Suomessa toimiva elinkeinoyhtiö, joka palvelee yrittäjiä sekä yrittäjäksi aikovia kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Yhtiön omistavat Viitasaaren kaupunki sekä Pihtiputaan, Kinnulan ja Kivijärven kunnat. Yhtiön liikevaihto vaihtelee vuosittain 1 – 1,5 m€:n välillä ja henkilöstön määrä on 8-15 riippuen hankesalkun koosta.

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

Toimitusjohtajan saappaat Prizztech Oy

Jokainen kasvaa saappaisiinsa eri tavalla. Jokaisella on oma polkunsa.

Prizztech Oy on kansallisesti tunnettu ja arvostettu, yksi maan merkittävimmistä kuntaomisteisista elinkeino- ja kehitysyhtiöistä. Yhtiön tehtävänä on ensisijaisesti Satakunnan hyvinvoinnin edistäminen yrityselämää vahvistamalla. Tarjoamme palveluja yritysidean kehittelystä yrityksen perustamiseen, yrityksen kasvusta ja kansainvälistymisestä yritystoiminnan vakiintumiseen ja mahdolliseen sukupolvenvaihdokseen. Palvelut toteutetaan neuvonta-, hanke – ja ohjelmatoiminnalla.

Yhtiö toimii ennakoijana ja edelläkävijänä. Sen yhteistyöverkostoon on sitoutunut satojen yritysten lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita, rahoittajia, tutkimuslaitoksia sekä korkeakouluja ja yliopistoja. Yhtiön omien asiantuntijoiden määrä on 38.

Riston lähtiessä eläkkeelle etsimme Poriin TOIMITUSJOHTAJAA, joka on jo omat saappaansa täyttänyt ja jolla on halu astua uusille poluille uusissa saappaissa. Minkälaisen jäljen sinä haluaisit jättää satakuntalaiseen elinkeinoelämään?

Tarjoamme näköalapaikan vireälle, aktiiviselle ja verkostoitumiskykyiselle henkilölle, joka haluaa edistää toimialueensa menestymistä. Lisäksi tarjoamme monipuolisia viestintäympäristöjä sekä mielenkiintoisen toimintaympäristön julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa.

Tehtävä on itsenäinen, omatoimisuutta ja näkemystä vaativa. Tehtävässä menestyminen edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, hyviä johtamis- ja vuorovaikutustaitoja, hyvää suullista ja kirjallista viestintäosaamista, laaja-alaista yritys- ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtämistä sekä kykyä toimia verkostotoimijoiden kumppanina. Lisätietoja:

Hallituksen puheenjohtaja Kari Seppä puh. 044 0110089

Hallituksen jäsen Sampsa Kataja puh. 050 512 2571.

Hakemukset palkkatoivomuksineen 31.1.2017 mennessä osoitteeseen [email protected]

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

Kainuun Edulle tunnustusta Financial Timesilta

Financial Times on myöntänyt SEKES ry:n jäsenjärjestö Kainuun Etu Oy:lle kaksi merkittävää tunnustusta. Tunnustukset koskevat datakeskusten kehittämistä sekä yhtiön verkkostrategiaa.

Financial Times seuraa fDI Intelligence -osastollaan ulkomaisten investointien kehittymistä koko maailmassa. Osastolla arvioidaan myös eri alueiden ja kaupunkien kehityskeskusten toimintaa ulkomaisten sijoitusten näkökulmasta.

Kainuun Etu Oy sai ainoana kehitysyhtiönä maailmassa Financial Timesilta Specialism Award -tunnustuksen osaamisestaan datakeskusten kehittämisessä. Lisäksi Kainuun Etu Oy sai Korkeasti arvostettu -maininnan verkkostrategiastaan. Tämä maininta myönnettiin Kainuun Edun ohella Barcelonalle, Edinburghille ja Manchesterille, parhaana palkitun Berliinin lisäksi.

– Financial Times seuraa oma-aloitteisesti kehitysyhtiöiden toimintaa omilla Business Intelligence -työkaluillaan, valottaa Kainuun Etu Oy:n FDI- ja ICT-palveluista vastaava johtaja Carl Wideman. – Financial Times on havainnut, että datakeskusstrategiamme on herättänyt sijoittajissa kiinnostusta. On hyvin kannustavaa, että pieni alueemme on ainoana saanut tunnustusta tämän erikoisalueen osaamisesta.

– Financial Times nimesi jo kesäkuussa Kainuun seudun kuudenneksi Euroopan pienistä alueista ulkomaisten sijoitusten kohteena tulevaisuudessa. Nämä tunnustukset ovat suuri kunnia, ei vain Kainuulle vaan koko Suomelle, toteaa toimitusjohtaja Antti Toivanen Kainuun Edusta.

Myös ulkomaisia sijoituksia pääkaupunkiseudulle tavoitteleva Helsinki Business Hub sai tunnustusta Financial Timesilta. Helsinki huomioitiin pk-yritysten tukemisessa yhdessä Hong Kongin, Leipzigin, Skotlannin ja Amsterdamin kanssa.

– Alueidemme markkinointi ulkomaisten sijoitusten kohteena kuuluu suomalaisten kehitysyhtiöiden perustehtäviin, ja SEKES tukee jäsenverkostoaan tämän tehtävän toteuttamisessa. Financial Timesin myöntämät tunnustukset kertovat onnistuneesta työstä tällä saralla, toteaa toiminnanjohtaja Jaakko Helenius SEKES ry:stä.

Lisätiedot:

Carl Wideman, puh. 044 551 4621 tai [email protected]

Antti Toivanen, puh. 044 551 4554 tai [email protected]

Jaakko Helenius, puh. 0500 498 020 tai [email protected]

Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä sekä auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä. Lisäksi yhtiön tehtävänä on kehittää avainklustereita ja niiden toimintaedellytyksiä.

Suomen elinkeino- ja kehitysyhtiöt SEKES ry:n tavoitteena on monipuolistaa ja vahvistaa jäsenverkoston osaamista ja resursseja. SEKES tarjoaa jäsen-organisaatioilleen kanavia, mahdollisuuksia ja toimintamalleja kehitystyön toteuttamiseen ja valjastaa verkoston resurssit kuntien ja yhteistyökumppaneiden tehokkaaseen käyttöön. Kaikkiaan SEKESiin kuuluu 42 jäsentä.

 

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

SEKES ry:lle uusi hallitus

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry valitsi vuosikokouksessaan 17.11.2016 yhdistykselle hallituksen vuodelle 2017. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jukka Rantanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä.

SEKESin  hallitukseen 2017 kuuluvat:

Jukka Rantanen, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (hallituksen puheenjohtaja)

Ulla Poppius, Posintra Oy

Johanna Väyrynen, Wirma Lappeenranta Oy

Minna Heikkinen, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Martti Husu, Kouvola Innovation Oy

Anne Pesola, Kokkolanseudun Kehitys Oy Kosek

Jari Hentilä, Naturpolis Oy

Ulla Haggren, Jämsän kehittämisyhtiö Jämsek Oy

Kimmo Heikka, Kemin Digipolis Oy

Hallituksen asiantuntijajäseninä toimivat Jarkko Huovinen Kuntaliitosta ja Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä.

SEKES ry:n muodostavat kuntien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan. SEKESin missio on vahvistaa yritysten kilpailukykyä, mikä luo pohjaa alueellisen elinvoiman vahvistamiselle ja edelleen kansalliselle hyvinvoinnille,

– Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema kasvupalvelu-uudistus ja sen vaikutus kehittämistoimintaan on yksi ajankohtaisista teemoista, joihin uusi hallituksemme tulee keskittymään, toteaa Jaakko Helenius SEKESistä.

– Kehitysyhtiöillä on alueellisen kehitystehtävänsä ohella keskeinen kansallinen rooli yritysyhdyspinnan hallinnassa. Kehitysyhtiöt toimivat yritysten lähikontaktina koko yritystoiminnan kehittämistä edistävään julkiseen ja yksityiseen palvelutarjoomaan.

Lisätiedot:

Jaakko Helenius, puh. 0500 498 020 tai [email protected]

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kuntien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan. SEKES-verkostolla on merkittävä rooli yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoiman vahvistajana. Kaikkiaan SEKESiin kuuluu 44 jäsentä.

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

Kainuun Etu Oy palkittiin Euroopan parhaana kehitysyhtiönä

SEKES ry:n jäsenyhtiö Kainuun Etu Oy on valittu vuoden 2016 parhaaksi kehitysyhtiöksi Euroopassa. Palkinnon myönsi Euroopan kehitysyhtiöiden liitto Eurada, ja se luovutettiin Kainuun Etu Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivaselle Euradan vuosikokouksessa Italiassa.

Kainuun Etu Oy sai palkintoraadilta kiitosta palvelumallistaan, jossa kehittämiseen liittyvät tahot on koottu yhden luukun periaatteella toimivaksi. Kustannustehokas yrityslähtöinen palvelumalli on jalkautettu hyvin ja Kainuun Etu on kolminkertaistanut asiakkaidensa määrän.  Palvelumalli on uudistanut koko yrityskehittämisen konseptia, ja toimii inspiraationa muille eurooppalaisille kehitysyhtiöille.

– Kainuun Etu Oy keskittyy ainutlaatuisella, innovatiivisella tavalla alueensa yritysten kasvattamiseen, uudistamiseen ja pk-yritysten kansainvälistymiseen, perustelee  Esteban Pelayon Euradasta.

– Kainuun Etu Oy:n palkittu palvelumalli on esimerkki konseptista, jolle on varmasti kiinnostusta myös muissa suomalaisissa kehitysyhtiöissä. SEKES ry tarjoaa toimivan kanavan ja verkostot hyvien käytäntöjen jakamiseen suomalaisten kehitysyhtiöiden välillä, ja voi tukea myös tämän palvelumallin leviämistä. Roolimme on edistää alueellisten kehitysyhtiöiden välistä yhteistyötä sekä parantaa kehitysyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja -ympäristöä, toteaa Jaakko Helenius SEKES ry:stä.

Kainuun Etu Oy:n kehittämä palvelumalli herätti myös kansainvälistä kiinnostusta Euredan vuosikokoukseen osallistuneissa kehitysyhtiöissä.

– Välittömästi palkinnonjaon jälkeen useat kehitysyhtiöt ja EU-komission edustajat ilmoittivat haluavansa tulla tutustumaan Kainuun Etu Oy:n luomaan Euroopan parhaaseen yritysten palvelumalliin, toteaa toimitusjohtaja Antti Toivanen Kainuun Etu Oy:stä. – Palkinto on Kainuun Etu Oy:n koko ahkeran henkilökunnan ansiota. Se on saatu innovatiivisella toimintamallilla ja kovalla työllä yritysten eteen.

Palkinto vuoden parhaalle eurooppalaiselle kehitysyhtiölle myönnettiin nyt toista kertaa. Vuonna 2015 palkinnon sai hollantilainen kehitysyhtiö Oost NV.

Lisätiedot:

Antti Toivanen, puh. 044 551 4554 tai [email protected]

Jaakko Helenius, puh. 0500 498 020 tai [email protected]

Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä sekä auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä. Lisäksi yhtiön tehtävänä on kehittää avainklustereita ja niiden toimintaedellytyksiä.

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

SEKESin kannanotto valmisteilla olevaan lakiin kasvupalvelujen järjestämisestä

Kehittämisyhtiöt ovat kuntien omistamia, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin.

Kehittämisyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, välittävät tietoa tarjolla olevista palveluista, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamisestaan muiden palveluiden käytössä silloin, kun palvelutarvetta ei itse pystytä täyttämään.  Asiakastarpeen ja julkisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjä- ja koordinaatiorooli on kehittämisyhtiölle luontaista.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen resurssit yritysasiakkaiden ohjaamisessa ovat supistumassa. Kuntien kehittämisorganisaatiot ovat siten entistä vahvemmin se toimija, jolla on kontaktipintansa ansiosta edellytys toimia kattavasti kaikkien julkisten yrityspalveluiden jakelukanavana.

Kehittämisorganisaatiot ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että Tekesin, TE -toimistojen, ELY-keskusten, Finnveran ja Finpron yrityspalveluja hyödyntävät kehitysyhtiön toiminta-alueella ne asiakkaat, joille niistä on eniten hyötyä. Julkisia yrityspalveluja on saatava hakemaan yhä suurempi joukko yrityksiä, jotta palvelut voidaan kohdentaa vaikuttavuudeltaan parhaisiin.

Maakuntauudistus ja toteutettava kasvupalvelu-uudistus eivät riittävästi tunnista tarvetta kunta/kehittämisyhtiö – maakunta akselin yhteistyölle. Julkista yrityspalvelua olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden työtä asiakasyhdyspinnassa rahoitetaan osin myös valtion toimesta.

Kasvupalvelu-uudistuksessa olisi tunnistettava kehittämisyhtiöiden rooli yritystoiminnan kehittymisessä, innovaatiotoiminnan edistämisessä sekä julkisen yrityspalvelun jakelukanavana yritysyhdyspinnassa. Siihen tulisi sisällyttää rahoituksellisia elementtejä, jotka vahvistavat kuntien/kehittämisyhtiöiden ja maakuntien / Tekesin yhteistyötä asiakasyhdyspinnassa silloin, kun kyse ei ole markkinoilla tuotettavasta ja kilpailutettavasta palvelusta.

Kaupunkineuvos Markku Andersson teki 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen kehittämisyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Raportissaan ”Kehittämisyhtiö – toimiva innovaatio” Andersson teki useita nopeasti toteuttavia toimenpide-ehdotuksia sekä esitti käynnistettäväksi ”suomalainen kehittämisyhtiö 2020 –toimintamallin” valmistelun. Raportti ja sen suositukset ovat ajankohtaisia ja ne tulee ottaa huomioon kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa.

SEKES ry, hallitus

Lisätiedot:

Jaakko Helenius, toiminnanjohtaja

0500 498 020, [email protected]

By: Jaakko Helenius   -  In: Uutisia ja tapahtumia

Mikä on SEKES

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kuntien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan.

SEKES-verkostolla on merkittävä rooli yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoiman vahvistajana.

Ajankohtaista

SEKES

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry
Porkkalankatu 1
00180 Helsinki
phone
0800 123 456 7890

Yhteystiedot

Toiminnanjohtaja
Jaakko Helenius
0500 498 020
[email protected]

Eurada