By: Jaakko Helenius   -  In: Blogi

Meille suomalaisille on viimeisten seitsemän laihan vuoden ajan ennustettu vuosittain paremman ajan olevan jo ovella sekä kasvun käynnistyvän millä hetkellä hyvänsä. Säännöllisesti olemme näissä odotuksissamme pettyneet, ja siksi uskomme nousuun on alkanut horjua. Horjuen on myös julkinen sektori tarttunut toimeen kurssin muuttamiseksi. Jäykistyneet rakenteet ja asenteet ovat ehkäisseet järkeviltäkin kuulostavat muutoksen tuulet.

Keskusteluissa julkinen sektori on ottanut muutoksen tekijän roolin. Yhteiskuntasopimus, maakuntahallinnon uudistaminen sote-ratkaisuineen sekä hallituksen kärkihankkeet ovat olleet loppumattomia uutisaiheita, joiden valta-asemaa uutisissa horjuttaa ainoastaan hallitsematon maahanmuuttajien virta omine haasteineen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt käytettävissä olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Suomella oli varaa olla parin vuoden ajan käynnistämättä EU:n rahoitusohjelmia täysimääräisesti. Rahoituspäätöksiä on tehty käsipelillä ja sitten joskus, kun ohjelmisto sen suo, syötetään tiedot kalliilla hankittuihin tietojärjestelmiin. Näin siis ”tietoyhteiskunnassa”. Pari vuotta tehokasta ohjelma-aikaa jäi väliin. Ohjelmakauden vaihto oli tiedossa riittävän ajoissa, mutta jostain syystä se tuli taas yllättäen. Kokemusten perusteella se yllättää taas vuonna 2020, kun nykyinen ohjelmakausi päättyy. Rahaa on nyt siis jaossa, mutta toimijakenttä on ajettu sitä ennen odotuksessa ahtaalle. Vastuullisia ei ole, eikä asiasta edes keskustella.

Muita EU:n ohjelmia ja rahoitusmuotoja säädellään Suomessa niin hyvin, että järkevä tekeminen on vaarassa. Yksinkertaistuva hankebyrokratia on illuusio, ilmeisesti se ei vain sovi suomalaiseen ajatusmaailmaan. Ratkaisujen sijaan on keskitytty etsimään syitä, miksi ei voi tehdä. Olisiko julkisella sektorilla edes mahdollisuutta olla muutoksessa edelläkävijä, joka aidosti etsii mahdollisuuksia olla tukemassa yrityksiä niiden muutoksessa ja kilpailukyvyn ylläpidossa?

Prizztechin osalta toimintaedellytykset ovat toipumassa ohjelmakauden vaihdosta. Uusia rahoituspäätöksiä on saatu, strategiat ja ohjelmat hiottu sekä kustannustehokkuus on lähellä tavoitetilaa. Vuoden 2015 tulos oli jo lievästi positiivinen. Toki sen saavuttamiseksi koko henkilökunta joutui elämään paineistettuna lomautusten värittämässä maailmassa. Tältä erää tämä on ohi ja kaikki näyttää seesteisemmältä. Yhtiön projektikanta mahdollistaa seuraavan parin vuoden ajan tehokkaan työn alueellisten strategioiden valikoiduilla painopisteteemoilla. Kun yhtiön pääomistaja teki ensi kertaa kolmivuotisen ostopalvelusopimuksen, on aiempaa pitkäjänteisempi toiminnan suunnittelu mahdollista.

Suuri muutos on tapahtunut yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Yrityslähtöinen tai asiakaslähtöinen kehittäminen ei ole enää retoriikkaa, vaan todellista totta. Yhteistyö yritysten kanssa on yltämässä kumppanuuden uudelle tasolle, jossa aito halu kokeilujen, referenssimarkkinoiden synnyttämisen, spin-off-yritysten käynnistämisen ja uuden teknologian testaamisen osalta on yhteistä. Kun lisäksi yhteistyöhön on sitoutunut yritysten ylin johto, on nyt se ”momentum”, johon julkisen sektorin on tartuttava. Tällaisen yhteistyön ja asenneilmaston pohjalta usko tulevaisuuteen on palaamassa. Sen eteen me Prizztechissä teemme työtämme!

RistoLiljeroosPrizztech (1)

Prizztech Oy:n toimitusjohtaja Risto Liljeroos

Kommentit

Mikä on SEKES

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n muodostavat kuntien omistamat kehittämisorganisaatiot ympäri maan.

SEKES-verkostolla on merkittävä rooli yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoiman vahvistajana.

Ajankohtaista

SEKES

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry
Porkkalankatu 1
00180 Helsinki
phone
0800 123 456 7890

Yhteystiedot

Toiminnanjohtaja
Jaakko Helenius
0500 498 020
jaakko.helenius@sekes.fi

Eurada