Lomapalkkojen ja lomarahojen käsittelystä rakennerahastohankkeissa
SEKES ry tuo ministeriön tietoon seuraavaa ja pyytää toimia ongelman ratkaisemiseksi.
Kansallisissa rakennerahastohankkeissa ohjelmakaudella 2014-2020 ei ole enää hyväksytty lomapalkka- ja lomarahavarauksia hankkeen tukikelpoisina kustannuksina kuten aiemmalla ohjelmakaudella vielä yleisesti monen rahoittajaviranomaisen osalta hyväksyttiin. Tämä perustuu Valtioneuvoston asetukseen rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukilepoisuudesta siitä, että kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on se, että kustannukset ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia.
Käytäntö aiheuttaa suuria ongelmia hankkeiden toteuttajalle, sillä lomapalkkojen ja lomarahojen osuus henkilön palkkakustannuksista on merkittävä ja tämän perusteella hankkeet jäisivät toteuttajalle tappiollisiksi. Nykyisissä hankkeissa on paljon osa-aikaista henkilöstöä, jotka työskentelevät useammalle hankkeelle, eikä hankkeen päättyminen tarkoita henkilön työsuhteen päättymistä, ja näin ollen loman pitämistä ja jäljelle jäävien lomien lomapalkkojen ja -rahojen maksamista.
Maaseutuviraston Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoittamissa hankkeissa tätä ongelmaa ei ole, sillä lomapalkat ja -rahat voidaan hakea maksuun kuukauden kuluessa siitä, kun lomapalkka ja -lomaraha on viimeistään hankkeessa työskennelleelle henkilöstölle maksettu. Aikajänne tässä tapauksessa on kuitenkin viimeisen maksuerän osalta melko pitkä.
Joissain kehitysyhtiöissä lomapalkan ja lomarahan maksattamisen ongelma on ratkaistu siten, että hankkeessa työskentelevältä henkilöltä pyydetään hankkeen päättyessä suostumus siihen, että hänelle voidaan maksaa hankkeen osuus lomapalkasta- ja lomarahasta etukäteen. Tällöin ehto siitä, että kustannukset ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia, täyttyy. Tämä on kuitenkin ikävää työntekijän kannalta koska ennakkoon maksettujen lomapalkkojen ja -rahojen osuus vähennetään henkilön palkasta silloin, kun nämä vuosiloman pitoaikana tulisivat maksetuiksi. Aikajänne tällaisessa tapauksessa voi olla jopa yli vuoden mittainen.
Ongelmana on myös se, että henkilölle on voitu maksaa useassa pienessä erässä moneen otteeseen ennakoita, ennen kuin lomapalkat ja -rahat tulisivat tosiasiallisesti maksettavaksi, mikä aiheuttaa ylimääräistä työtä.
Syyskuussa 2018 esim. Prizztech Oy Porissa on saanut rahoittajaviranomaiselta ohjeistuksen, jonka perusteella ennakkoon maksaminen ei vielä täytä tukikelpoisuuden ehtoja, vaan lomien pitää olla myös pidettyjä. Näin he eivät voisi hakea lomapalkkoja ja -rahoja lainkaan maksuun viimeisessä maksatuksessa, sillä esimerkiksi talviloma tulee pidettäväksi 31.3.2018 päättyneeltä lomakaudelta vasta viimeistään 30.4.2019 mennessä. Mikäli hanke on päättynyt esimerkiksi 31.3.2018, on täysin mahdotonta, että loma olisi pidettynä hankkeen päättyessä.
Kuitenkin lomien tosiasiallinen kustannus on hanketoimijalle syntynyt sillä hetkellä, kun henkilön työsuhde on alkanut ja vuosilomat ovat vuosilomalain säännösten mukaisesti alkaneet kertyä.
Kunnioittaen,
SEKES ry
