Yritystukien uudistaminen
Valtioneuvosto on pyytänyt Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:ltä lausuntoa yritystukien uudistamisesta
Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat oman palvelutarjontansa ohella yritysten ohjaamisesta sekä yksityisten, että julkisten palveluiden käytössä.
SEKES-verkoston 45 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 syvemmin yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa, kaikkiaan kontakteja oli yli 100 000 ja yhtiöt muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan. Välittäjärooli lähellä asiakasta on yksi kehitysyhtiön tehtävistä osana kansallista yrityskehitysjärjestelmää.
SEKES kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiään uudistukseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa:
Lähtökohtaisesti tavoite suunnata tukia yritysten uudistumista, kasvua ja pitkän aikavälin tuottavuutta kehittäviin toimiin on kannatettava. Suomen kilpailukykyä on parannettava globaalissa markkinassa, tuet suunnattava kasvuun, tuottavuuden parantamiseen ja kansainvälistymiseen. Myös erilaiset nopeat kokeilut mahdollistavat tukimuodot tulosten arviointeineen ovat kannatettavia, yleisesti ottaen kansallisia tukijärjestelmiä ja niiden tehokkuutta tulee pystyä vertaamaan keskenään.
Byrokratian purkua on tehtävä myös yritystuissa ja esim. lump sum/kertakorvausmalli on otettava käyttöön laajemmin. Innovaatio- ja palveluseteli on eräs tällainen kertakorvausmalli, josta on jo hyviä kokemuksia ja jonka käyttöä tulee laajentaa.
Suomen yritystukijärjestelmän painopistettä olisi siirrettävä teknologian tutkimisesta ja kehittämisestä innovaatioihin eli markkinoille vietävien tuotteiden ja palveluiden tukemiseen. Suomi on OECD:n tutkimusten mukaan onnistunut heikosti teknologian hyödyntämisessä vaikka panostamme verrokkiryhmässä merkittävästi kehittämiseen, erityinen tarve on markkinoinnin, myynnin ja kansainvälistymisen tukeen pk-sektorille. Tekesin ja ELY-keskusten myöntämät tuet pääsääntöisesti tukevat tätä tavoitetta ja ovat tapauskohtaisesti yritys- ja/tai hanketasolla arvioituja ja siten hyvin kohdentuvia.
Tukia on verrattava kansainvälisesti eikä Suomen tukijärjestelmä tai sen puute saa aiheuttaa yrityksille kilpailuhaittaa kansainvälisillä markkinoilla Tämä tulee myös esiin EU-osarahoitteisten sekä joidenkin verotukien kohdalla.
Yritystukien luettelossa on myös tuki-instrumentteja, joiden tavoitteet ovat muualla kuin tuen saavan yrityksen toiminnan kehittämisessä, esim. pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, vähäpäästöisten energian tuotantomuotojen yleistyminen ja niin edelleen. Näitä tukia tulisi arvioita varsinaisen tavoitteen näkökulmasta.
Yritystukilainsäädännön ohjeistus ja tulkinnat on yhtenäistettävä koko Suomessa, alueellisia eroja voi olla itse tukitasoissa mutta myöntämiskriteerien tulee olla samat. Eri julkiset rahoittajat arvioivat yrityksiä samojen kriteerien kuten liiketoimintasuunnitelma, kasvu- ja kehittämistavoitteet mukaan, mutta yhtenäistä rahoitushakemusjärjestelmää ole rakennettu, tässä olisi merkittävä tehostamismahdollisuus.
Laajempana tavoitteena valtionhallinnossa on tuottaa yhä suurempi osa palveluista digitaalisesti. Tämä korostaa yrityspalveluissa kehitysyhtiön roolia, kokemus on osoittanut, että digitaalisten palvelujen käyttö ja sen aloittaminen vaatii monessa tapauksessa lähipalveluna tuotettua henkilökohtaista ohjausta.
Kuntien omistamille kehittämisyhtiöille myönnetyn toimintaympäristötuen on joissakin yhteyksissä katsottu olevan valtiontukea, jolloin tuki on myönnetty de minimiksenä. Tulkinta käytännössä estää kehittämisyhtiöitä hyödyntämästä toimintaympäristötukea. Kehittämisyhtiöt ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, eivätkä ne toimi markkinoilla ja kuntien kehittämisyhtiöt tulee rinnastaa tuen saajina kuntiin, jolloin niille myönnetyssä tuessa ei synny kiellettyä valtiontukea.
SEKES ry, hallitus
Lisätiedot toiminnanjohtaja Jaakko Helenius, 0500 498 020, [email protected]
