Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3)
5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
6) Mahdollinen sanallinen perustelu
Tavoitteet aluekehittämisjärjestelmän ja julkishallinnon rahoittamien tehtävien ja palvelujen uudistamisen osalta tukemaan alueiden kasvua ja elinvoimaisuutta ovat kannatettavia. Kannatettavia ovat myös tavoitteet alueellisten erityispiirteiden paremmasta huomioimisesta, sääntelyn purkamisesta ja laajempien palvelukokonaisuuksien kokoamisesta sekä asiakkaan tarpeiden nostamisesta keskiöön.
Olosuhteiden poiketessa voimakkaasti maan eri osissa, on tärkeää että lainsäädäntö antaa joustoa alueellisesti eriytyneisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla.
Maakuntalain pykälässä 6 on lueteltu maakunnan tehtäväalat, joissa maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäväaloja. Em. pykälässä lueteltujen tehtävien lisäksi alueiden kehittämisen kokonaisuus edellyttää aktiivista kansainvälistä yhteistyötä ja EU-vaikuttamista, edunvalvontaa ja ennakointia sekä eri rahoitusohjelmien hyödyntämistä. EU-lainsäädäntöön valmisteluvaiheessa vaikuttaminen on tärkeää, koska sen välilliset ja välittömät vaikutukset alueille ja kuntiin ovat merkittävät.
7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita?
☐ kyllä
☐ kyllä pääosin
☒ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
8) Mahdollinen sanallinen perustelu
Lakiesityksen tavoitteena on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi. Keskeistä esityksessä on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yrittäjyys- ja työllisyyspalveluiden uudelleen organisoiminen järjestäjä – tuottaja -mallin pohjalle.
Laajempien palvelukokonaisuuksien tunnistamisen, toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämisen ja alueellisten erityispiirteiden huomioimisen näkökulmasta on keskeistä luoda edellytykset kuntien työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien toimien ja kasvupalveluiden yhteensovittamiselle. Kunnat ja erityisesti suurimmat kaupunkiseudut panostavat elinkeinojen edistämiseen ja työllisyyteen sekä investointeihin moninkertaisesti verrattuna nyt kasvupalveluiksi maakunnille koottaviin valtion nykymuotoisen TE-hallinnon resursseihin.
Tämä näkyy suoraan elinkeinoja ja työllisyyttä edistävän resursoinnin lisäksi muun muassa innovaatioympäristöihin panostamisena sekä monimuotoisena kasvua luovana yhteistyönä muun muassa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityskentän kanssa, jossa kuntien omistamat kehitysyhtiöt ovat usein avaintoimija. Myös kasvun kannalta tärkeä vastuu maankäytöstä, kaavoituksesta ja pitkälti myös liikennejärjestelmästä on kunnilla. Kuntien toimenpiteiden yhteensovittamisen merkitystä ja edellytyksiä on esityksessä arvioitu erittäin vajavaisesti.
Erilaiset palvelut tultaisiin sovittamaan yhteen ja tuottamaan asiakastarpeiden perusteella maakunnan vastatessa palvelujen yhteensovittamisesta. Kyseessä on iso järjestelmällinen uudistus julkisessa yritys- ja työllisyyspalvelujen kokonaisuudessa, mikä tulee aiheuttamaan merkittäviäkin muutoksia nykyiseen valtion ja kuntien väliseen yhdyspintaan.
Lain ulkopuolelle jää elinkeinojen ja työllisyyden edistämisen kannalta merkittäviä voimavaroja ja toimenpiteitä. Tästä johtuen ”kasvupalvelu” -termi on osin harhaanjohtava eikä sitä ole käytännössä määritelty.
Hallituksen esityksestä ei käy selkeästi ilmi, miten eri palvelut markkinoilla sovitetaan yhtenäisiksi ja monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin vastaaviksi kokonaisuuksiksi
9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin?
☒ kyllä
☐ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
10) Mahdollinen sanallinen perustelu
Kasvupalvelu-uudistusta rakennettaessa tulee hyödyntää muista maista saatuja kokemuksia. Yksityisten palvelujen toimivuuden varmistaminen on sitä soveltavissa maissa ollut pitkä oppimisprosessi. Vaikeus ja epäonnistumisen riski kasvavat, kun siirrytään pohjoismaisesta mallista liian pikaisella harppauksella suoraan markkinaehtoiseen malliin.
Ottaen huomioon sen, mitä esityksen tavoitteissa on todettu toimivien markkinoiden rakentumiseen liittyen (arvioitu kestävän jopa 10 vuotta), tulee huomioida kansainväliset kokemukset ja ottaa uudelleen tarkasteluun vaihtoehto, jossa lisätään vaiheittain yksityisiltä tahoilta ostettavien palvelujen määrää julkisen palvelutuotannon rinnalle.
11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3
Esitys ei tunnista eikä huomioi työllisyyden kannalta riittävästi kuntien ja kaupunkiseutujen merkitystä ja roolia. Kunnille on kertynyt paljon osaamista ja kokemusta työllisyysasioista. Lisäksi kunnat toimivat omaehtoisesti voimakkain toimin kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tulisi kehittää ja alueellisesti toimivia, hieman erilaisiakin ratkaisuja, tulisi hyväksyä.
Esityksen vaikutukset (HE, luku 4)
12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla?
☐ kyllä
☐ kyllä pääosin
☒ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
13) Mahdollinen sanallinen perustelu
Kasvupalvelu-uudistus ei rajaa kuntien yleiseen toimialaan perustuvaa elinkeinopolitiikan toteuttamista eikä suoraan koske tätä. Kunnat voivat edelleen toteuttaa nykyisen kaltaista elinkeinopolitiikkaa. Kunnat ja niihin in-house asemassa olevat kehittämisyhtiöt jatkavat nykyistä toimintaansa kuntien omalla ja projektirahoituksella, mutta eivät voi toimia markkinoilla kilpailutettavien palveluiden tuottajina. Uudistuksella voi kuitenkin olla välillisiä vaikutuksia kuntien itse tuottamiin elinkeinopalveluihin, mikäli maakunnan rahoittamat kasvupalveluyritykset tulevat tuottamaan osin samoja palveluita.
Kuntien on esityksen mukaan mahdollista osallistua maakuntien järjestämien kasvupalveluiden tuotantoon vain erillisten markkinoilla kilpailutilanteessa toimivien yhtiöiden kautta. Kuntien kannalta osallistuminen markkinaehtoisten palveluiden tuottamiseen olisi tuskin kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Jos palvelumarkkinoilla on tarjontaa, on relevanttia jättää palvelutuotanto siellä toimivien yritysten varaan ja jos tarjontaa ei ole, on todennäköistä, ettei myöskään kunnan omistamalla yhtiöllä olisi kannattavan toiminnan edellytyksiä. Periaatteellisesti on tärkeää, että myös kunnat voisivat niin halutessaan kasvupalveluyrityksiä perustaa ja omistaa.
HE lähtee olettamuksesta, että kasvupalvelu-uudistuksella ei ole vaikutusta kuntien yritystoiminnan ja työllisyyden edistämiseen suuntaaman rahoituksen määrään ja kohdentumiseen. Mahdolliset vaikutukset ovat kuitenkin riippuvaisia toimenpiteiden yhteensovittamisen onnistumisesta, ja tähän tulee rakentaa toimiva neuvottelujärjestelmä.
Mikäli kunnissa koetaan kasvupalveluiden olevan osinkin päällekkäisiä kuntien tuottamien palveluiden kanssa, voi se pahimmillaan johtaa kuntien resurssoinnin pienenemiseen, ja siten negatiivisiin vaikutuksiin kehitystoiminnan julkisen rahoituksen kokonaismäärän kannalta.
14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4
Markkinoilta hankittavan palvelutuotannon lisääminen on sinänsä kannatettava suuntaus ja maakunnalle on lakiluonnoksessa annettu laaja ja viimekätinen vastuu kasvupalveluista. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluisi myös vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta palvelukokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa.
Kuntien mahdollisuus tuottaa kasvupalveluja tulee olla mukana kasvupalvelu-lainsäädännössä
Asian valmistelu (HE, luku 5)
15) Vapaamuotoiset huomiot
Maan hallituksen linjauksessa 5.4.2016 maakunnille siirrettävistä tehtävistä lähdettiin siitä, että maakunnalla on mahdollisuus sopia palvelujen tuotannosta muun muassa kuntien kanssa. Nyt lausuntokierroksella oleva esitys ei tällaista keskeisen tärkeää mahdollisuutta tunnista ja tämä mahdollisuus on palautettava lakiesitykseen.
KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN
Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 §)
16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1
Kasvupalvelun määritelmä on edelleen epäselvä. Kasvupalvelu-käsitettä tulee rajata sekä tarvittaessa täsmentää lakia muuttamalla otsikkoa esimerkiksi muotoon ”laki alueiden kehittämisestä sekä työ- ja elinkeinopalveluista”.
17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1
2 § (Määritelmät) kasvupalvelua koskevan kohdan muuttaminen seuraavaan muotoon:
….kasvupalveluilla valtion ja maakunnan yrityspalveluita ja julkisia työvoima- ja yrityspalveluita…
Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 §)
18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 §)?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
19) Mahdollinen sanallinen perustelu
Alueiden kehittämisen osalta esitys pohjautuu nykyiseen kehittämisjärjestelmään uuteen tilanteeseen sovellettuna. Lähtökohtana on kuntien ja maakunnan yhteistyö kehittämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä. Kehittämisen välineet säilyvät pitkälti samoina (mm. maakuntaohjelma ja EU -ohjelmat). Uutena menettelynä järjestelmässä on valtion ja maakunnan välinen keskustelu maakunnan kehityksen tilannekuvasta, johon valmistautuminen edellyttää maakunnalta yhteistyötä kuntien kanssa.
Lain yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu kansallisesti rahoitettujen palvelujen, aluekehittämisen ja EU:n rakennerahastotoiminnan hallinnointi- ja rahoitustoiminnan yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tavoite on sinänsä kannatettava, mutta yhteensovitus varsinkin EU-säädösten kanssa ei saa monimutkaistaa nykyistä kansallista ohjelma- ja hankerahoitustoimintaa.
20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 §)?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
21) Mahdollinen sanallinen perustelu
22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2
Kasvua ja elinvoimaisuutta on kaupunkiseuduilla tuettu myös sopimuspohjaisesti ja kokemukset valtion ja kaupunkiseutujen mal- ja kasvusopimuksista ovat positiivisia. Tällaista sopimuspohjaista kehittämistä tulee edelleen voida jatkaa ja kehittää.
23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2
Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 §)
24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä?
☐ kyllä
☐ kyllä pääosin
☒ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
25) Mahdollinen sanallinen perustelu
Maakunnan tulee voida sopia alueen kuntien kanssa tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä, työnjaosta ja resurssien kohdentamisesta.
Maakunnan tulee myös voida delegoida järjestämisvastuu yhdelle tai useammalle kunnalle / kaupungille, jolla maakunnan arvion mukaan on riittävät taloudelliset ja muut voimavarat näiden tehtävien hoitamiseksi. Maakunta voisi myös tällöin jakaa järjestämisvastuun kunnan tai kuntien kesken, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Nämä valtiolta maakunnalle siirtyvät tehtävät tulee rahoittaa rahoitusperiaatteen mukaisesti kokonaan valtion varoista. Kuntien työllisyys – ja yrityspalveluihin suuntaamat panostukset säilyvät kunnilla alueen ja kunnan elinvoiman tukemisen resursseina.
Kasvupalveluiden järjestäjällä tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta kuntien elinkeinotoimessa ja kehittämisyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysimääräisen hyödyntämisen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa samalla kun yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.
Kuntien määräysvallassa olevien kehittämisyhtiöiden toiminnallista roolia osana julkisin varoin rahoitettua kansallista elinkeinopoliittista kokonaisuutta on uudistuksen yhteydessä syytä selkeyttää. Kaupunkineuvos Markku Andersson teki 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen kehitysyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Raportissaan ”Kehittämisyhtiö – toimiva innovaatio” Andersson teki useita nopeasti toteuttavia toimenpide-ehdotuksia sekä esitti käynnistettäväksi ”suomalainen kehittämisyhtiö 2020 –toimintamallin” valmistelun. Raportti ja sen suositukset ovat ajankohtaisia ja ne tulee ottaa huomioon kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa
26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää?
☐ kyllä
☐ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☒ ei
☐ ei kantaa
27) Mahdollinen sanallinen perustelu
Laissa tulee välttää liiallista ohjausta ja turvata maakunnan mahdollisuudet päättää tarpeellisista yritys- ja työvoimapalveluista. Päätös perustuu maakunnan harkintaan sen jälkeen, kun maakunta on käynyt tarpeesta neuvottelut alueensa kuntien kanssa.
28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin?
☐ kyllä
☐ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☒ ei kantaa
29) Mahdollinen sanallinen perustelu
30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3
Keskeinen asia on valtakunnallisten ja maakunnallisten palvelujen yhteensovitus päällekkäisyyksien välttämiseksi, ei niinkään se, että valtakunnallisilla palveluilla ohjattaisiin samalla maakunnallisia palveluja.
Maakuntauudistus ja toteutettava kasvupalvelu-uudistus eivät myöskään riittävästi tunnista tarvetta kunta/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Tämä yhteistyöakseli on myös kehittämisaktiivisuuden ja hankkeiden generoitumisen kannalta keskeinen.
Kehitysyhtiöt ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja hyödyntävät ne, joille palveluista on eniten hyötyä. Vuonna 2016 SEKES-verkoston kehitysyhtiöt neuvoivat mm. TeamFinland – palveluista noin 4000 yritystä, joista yli 1000 ohjautui TeamFinland-palveluputkeen.
31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3
Pykälän 18 kohdasta 2 on poistettava maininta 10 000 euron ylittävästä summasta. Rahoituksen myöntämisen tulee säilyä julkisena viranomaistehtävänä.
Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 §)
32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
33) Mahdollinen sanallinen perustelu
Palveluntuottajia ja palveluiden tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti ja muodostettavat maakunnat ovat erilaisia väestö-, työvoima- ja elinkeinorakenteeltaan. Palvelujen tuottaminen taloudellisesti kannattavasti sekä samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat tulevaisuuden haasteita kaavaillussa mallissa.
Yhtiöittämisvelvoite on raskas ja hidas toimintamalli, joka ei tue palvelujen kehittämistä. Lakiehdotuksen monituottajamallista puuttuu kokonaan kuntien julkinen palveluntuotanto, jota ei saa rajata ulkopuolelle. Jos julkinen palvelutuotanto lisätään monitoimijamalliin, tulee ratkaisusta tarkoituksenmukaisempi.
34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 § Hallintomenettely ja julkisuus)?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
35) Mahdollinen sanallinen perustelu
Lakiesityksessä kuvataan kasvupalvelujen tuottajien velvoitteita suhteessa toisiin viranomaisiin/maakuntaan/kuntayhtymään, mutta ei juurikaan suhteesta asiakkaaseen. Esityksestä ei käy ilmi, mitkä ovat tuottajan velvollisuudet suhteessa asiakkaisiin, miten toimitaan, jos asiakas haluaa vaihtaa palveluntuottajaa tai ei haluakaan palvelua ko. palveluntuottajalla tai miten järjestäjä voi puuttua laadultaan tai muuten puutteellisiin palveluihin
36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
37) Mahdollinen sanallinen perustelu
Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Myöskään yksityisiä palveluntuottajia ja palvelujen tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti, erityisen haastava tilanne on syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla. Käytännön haasteena tulee olemaan, kuinka järjestäjä pystyy tällöin asettamaan palvelun tuottajille sellaiset kriteerit ja rahoitusehdot, että palveluntuotantoa syntyy ja valinnanvapaus on mahdollista.
Aito valinnanvapaus edellyttää myös riittävää tietoa eri kasvupalveluista ja niiden saatavuudesta. Tässä isoon rooliin nousee kehittämisyhtiöiden tekemä yritysten ohjaus kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä ja kasvupalveluiden järjestäjällä, maakunnalla tai kaupunki/kuntaryhmällä maakunnan delegoimana, tulisi olla mahdollisuus kohdentaa tähän ohjaustehtävään rahoitusta.
38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4
39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4
Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 §}
40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5
41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5
Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 §}
42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
43) Mahdollinen sanallinen perustelu
Alueiden kehittämistä koskevien vuosittaisten keskustelujen tarkoitus on luoda valtion ja maakunnan yhteinen näkemys kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä ja luoda pohja varsinaisille julkisen talouden suunnitelmaa koskeville neuvotteluille. Maakunta valmistautuu keskusteluihin mm. yhdessä alueensa kuntien kanssa. Keskustelujen lopputuloksena olisi johtopäätökset, jotka koskisivat maakunnan kehityksen kannalta erityishuomiota vaativia asioita sekä keskeisten strategioiden toteuttamista maakunnassa.
Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukuntaan tulee saada edustus myös kuntien kehitysyhtiöistä, jotta asiakasrajapinnan näkemykset tulevat parhaiten neuvottelukunnan tietoon. Esitetty prosessi vaatii tarkentamista myös sen osalta, missä muodossa keskustelujen johtopäätökset viedään varsinaiseen julkisen talouden suunnitelmaa koskevaan neuvotteluun.
44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa?
☐ kyllä
☐ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☒ ei kantaa
45) Mahdollinen sanallinen perustelu
46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 §:n omavalvonta?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
47) Mahdollinen sanallinen perustelu
Laissa esitetty valvonta on lähtökohtaisesti neuvottelumuotoista, mikä on kannatettavaa.
48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
49) Mahdollinen sanallinen perustelu
Maakunnallisten palveluiden osalta asiat tullaan organisoimaan yhteistyön kautta ja on tärkeää, että maakunnilla on sopimusvapaus yhteistyöstä. Toiminnallisten prosessien tulee säilyä tarkoituksenmukaisina eikä erottaa yhtä viranomaisprosessin osaa esimerkiksi valtakunnallisesti hoidettavaksi.
Rahoituksen myöntäminen ja sen maksamisesta päättäminen on tyypillistä merkittävää julkista valtaa sisältävää toimintaa, jota ei pidä antaa yksityisen palveluyhtiön hoidettavaksi.
50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6
51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6
Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 §)
52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019?
☒ kyllä
☐ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
53) Mahdollinen sanallinen perustelu
Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla. Yksityisiä palveluntuottajia ja palvelujen tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti. Erityisen haastava tilanne on syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla. Käytännön haasteena tulee olemaan, kuinka järjestäjä pystyy tällöin asettamaan palvelun tuottajille sellaiset kriteerit ja rahoitusehdot, että palveluntuotantoa syntyy ja valinnanvapaus on mahdollista.
Digitaalisten palvelujen tarjoaminen on vain osaratkaisu tilanteeseen eikä poista fyysisesti saatavilla olevien palvelujen tarvetta, Mikäli palveluja ei tuoteta maakunnallisesti tai ne ovat saatavilla ainoastaan digitaalisesti tulisikin markkinapuutetilanne pääsääntöisesti todeta.
Yleisesti ottaen digitaalisten palvelujen tarjonta korostaa tarvetta kehitysyhtiön työlle lähellä asiakkaita tulkita ja välittää palveluja.
54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä?
☐ kyllä
☒ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☐ ei kantaa
55) Mahdollinen sanallinen perustelu
Markkinapuutteen toteamistapaa ja mitä markkinapuutteella tarkoitetaan kyseisessä sääntelyssä on asianmukaisesti kuvattu 22 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa erityisesti, mitä tulee maakunnan palveluntuotannon aloittamistilanteeseen.
Sen sijaan epäselväksi jää, miten maakunnan yhtiön toimintaa arvioidaan palvelutoimintaa harjoitettaessa. Kysymyksessä olevat palvelut kuuluvat hankintalain mukaan kilpailutettaviin palveluihin. Lakiluonnoksen perusteluissa ei ole juurikaan arvioitu, mikä olisi maakunnan yhtiön asema suhteessa hankintalain kilpailuttamisvaatimuksiin ja sidosyksikkösääntelyyn. Hankintalain säännökset soveltuvat myös kasvupalveluihin ja hankintalaista tulee menettelytavat, mm. millä edellytyksillä maakunnan yhtiö voi tuottaa palveluja markkinoilla säilyttäen sidosyksikköasemansa. Ks. myös kohta 57.
56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema?
☐ kyllä
☐ kyllä pääosin
☐ ei pääosin
☐ ei
☒ ei kantaa
57) Mahdollinen sanallinen perustelu
58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7
59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7
Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä
Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen)
60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen
61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen
Vapaa sana
62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?
Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin. Tieto yrityksistä, niiden tarpeista ja kyvyistä samoin kuin tieto tulevaisuuden koulutustarpeista ja työllistämisestä on kumuloitunut pitkällä aikavälillä kehitysyhtiöihin
Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamisestaan muiden, yksityisten tai julkisten palveluiden käytössä silloin, kun palvelutarvetta ei itse pystytä täyttämään. SEKES-verkoston 44 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa ja muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan.
Asiakastarpeen sekä julkisen että yksityisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjä- ja koordinaatiorooli kunnissa lähellä asiakkaita on kehittämisyhtiölle luontaista. Kehitysyhtiöt ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja hyödyntävät kehitysyhtiön toiminta-alueella ne, joille palveluista on eniten hyötyä.
Lakiesitys ei nykymuodossaan riittävästi tunnista tarvetta kunta/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua.
Kasvupalveluiden järjestäjällä, maakunnalla tai kaupunki/kuntaryhmällä maakunnan delegoimana, tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta esim. sopimusperusteisesti kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysimääräisen hyödyntämisen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa samalla kun yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.
